Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11,021 - 11,030 (kaikkiaan 12,405)
  • mehtäukko

    Gla, mistäkö tiedän homman kannattanee?!!

    Kait jokainen älyää seurata kirjanpitoa,-tulojaan ja menojaan. Jos viivan alle ei vain jää vuosikymmenten aikana mitään, saati olisi pystytty investoimaan uusiin palstoihin, mitäpä sitten? Mehtäukko ei ole korkoja siinä touhussa pilkkonut, jotain muuta kyllä.

    mehtäukko

    ”..Vieläkin isolle osalle metsänomistajista ja täälläkin keskustelijoista on koron merkitys vieläkin hämärän peitossa. Joko ei katsota olevan tarvetta tai ei riitä ymmärryskään sen merkityksen pohtimiselle.”

    Kyllä. Tarvetta ei ole eikä tule niin kauan kuin metsätalouden harjoittamisen, kannattavuuden ja toiminnan lainalaisuudet eivät heitä härän pyllyä. Kun vuosikymmenten aikana (pl. jk ) on tutkimuksen, ekonomien ja vuorineuvosten myötävaikutuksella saarnattu metsätalouden ja puuntuotannon kohtuullistakin kannattavuutta tehdessäni työt ja toimet edes suunnilleen oikein, yöunet on turvattu. Systeemissä on sitten ulkoisia ja sisäisiä liikkuvia osia, joille osalle mahtaa osalle ei. Ja piste.

    Voihan sitä korkoa joku laskea vaikka maailmantappiin ja ylikin mutta hämärtyy se maali moneen kertaan.Muutatko siihen korkovaatimuksen vai teetkö jonkin asian toisin tai korjaat, on kiinni potilaan suhteesta metsälön realimaailmaan.

    Joka tapauksessa taustapeiliin vilkaistessa työn touhu on soljunut peräti hyvin.Enkä aio jatkossakaan metsätaloudessa korkoprosenteilla saati puolikkailla päätäni vannehtia…:)

    mehtäukko

    Ei varmasti ole noin ”arvokkaan korvaamattomia”, että niitä on elake-ukkoina seteleillä syötettävä ähkyyn asti! Ja mihin he sitä rahan silppua tarvitsevat kun ”työ”elämässä tulot ovat jo kymmenissätuhansissa…?!!

    mehtäukko

    ”Miksi jk herättää kiinnostusta ”, jos se on mo-lähtöistä? No sehän jokaisen mo oma asia ja niin sen pitää pysyä.

    ”Olisi toivottavaa,että ainakin tutkijat vastaisivat näihin kysymyksiin, jotka kiinnostavat monia mo,  jotka viime kädessä päättävät, miten heidän metsiään kasvatetaan ja hakataan”oli prof. E Annilan jutun loppu.

    Kaiken karvaiset metsätilamaksut,metsän kiinteistöverot, naturat ja pienemmätkin suojeluhilpetöörit vain entistensä päälle kasattuina tappaa yritteliäisyyden. Siihen ei tarvita hajuakaan palomahannosia säksättämässä ötökän elinehdoista.

     

    mehtäukko

    ” Mitä sinä Mehtäukko vaahtoat jk:sata. En näe mitään syytä metsänomistajana sitä kynsin hampain vastustaa. ”, on Reima Rannan mökellys, kun en vaan hyväksy missään muotoa Viher-sosialisoinnin oksennusta. Saat tosiaan tehdä tonteillasi mitä moraali myöten antaa eikä se toisia sureta. Taitaapa se vaahtoutuminen tässä maassa olla jonkun muun tuleva ongelma.

    mehtäukko

    Mehtäukko halusi siis vaan kintaalla viitata aloituksessa mainitun ”asiantuntijan” viisasteluihin.Ja todellakin kuten RR mainitsi, omista tekemisistähän meillä on kyse.Keskustelun vinkit ollenevat kopioitavissa, mutta että alkaisimme painostaa luulotautisten opein toistemme elantoa!! Näinhän Vihermafia manipuloi.

    mehtäukko

    ” …Monimuotoisuus perustuu merkittävässä määrin siihen, että metsässä on eri kehitysvaiheita puuttomasta alasta vanhaan metsään. Kussakin kehitysvaiheessa on lajistonsa..”

    ”… Metsän kasvattaminen eri-ikäisenä metsä pysyy koko ajan yhdessä ja samassa kehitysvaiheessa, jossa elää vain osa lajeista.Elinympäristönä tällainen metsä ei juurikaan poikkea varttuneesta kasvatusmetsästä jaksottaisessa kasvatuksessa. Tuskin on yhtään lajia, jonka elinehtona olisi eri-ikäisenä kasvatettu metsä..”

    ”…Mitkä ovat ne tutkimukselliset ja tieteelliset perusteet, jotka osoittaisivat, että metsän kasvattaminen eri-ikäisenä on luonnonhoidon kannalta parempi vaihtoehto tai mikä olisi sen tuoma lisäarvo?…”

    Lainaukset ovat ML Makasiinin 8/2017 prof. E Annilan jutusta Kehitysluokat välttämättömiä metsien luonnonhoidossa.

    Ja noinhan se talonpoikaisjärjellä ajateltuna on. Hurmokselliset makustelijat ajaessaan omaa maisemakuvaansa siitä, että raihnaista torrakkoa pitäisi olla jatkuvasti pystyssä, tekevätkin itse metsäluonnon monimuotoisuudelle karhun palveluksen. Olisi se vielä jotenkin siedettävää että toteuttaisivat sitä omistamissaan plänteissä, mutta kun ronkitaan toisten omaisuuden kimpussa!

    mehtäukko

    Vihertävä aivopesu mättää jolle ei vain ole perusteita.

    mehtäukko

    Jk:ko ei tarvitse täydennysistutuksia ja raivauksia? Niinköhän silloinen hattarikko tai puskittainen kaurapelto tekevät elinvoimaisen ja tuottavan metsälön ?

    mehtäukko

    Kuten ketjussa todetut riskit jk:n väiveistä, kyllä se jää mappi Ö:hön. Puusto pääoman rappeutuminen, korjuun haasteet, kantohinta, vaurioriskit…Mikäpä siinä jää kiehtomaan?

Esillä 10 vastausta, 11,021 - 11,030 (kaikkiaan 12,405)