Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä. Täystiheänä lähtenyt männyntaimikko, jossa siinä vaiheessa tietysti kaikkea muutakin,on laadun (karsiutumisen) varmistuksen jälkeen saatava mahd. tasamittaiseen ja -laatuiseen asentoon. Siinä poika-oksaiset,oksikkaat,mutkaiset,haaraiset ja alikehittyneet väistyvät.
Siemensyntyinen raudustaimikko saa saman lääkkeen,mutta lihotustiheyteen 1200r/ha…
Suora lainaus Metsälehden mainitusta SV:n jutusta: ”JOS eri-ikäiskasvatus onnistuu hyvin,se VOI pidemmän päälle olla yhtä kannattavaa kuin tasa-ikäiskasvatus.” Ja
”Kun valitaan perinteinen avohakkuu,saadaan heti korkeampi kantohinta ja isommat puunmyyntitulot”.
Olen soveltanut yläharvennusta sekä elinkelpoisen taimi-aineksen hyödyntämistä lähes 30v. metsän käsittelyissä niissä osin kuin mahdollista.
Metsänomistajalle on todella vaikutusta se,että toiminnot ovat kustannustehokkaita.Kannattavuus löytyy puun/tukin laadusta,määrästä ja kierto-ajasta.
Sitä mietin, että onko siemenpuiden paljous / lihotus sen väärti, että niitä sitten vaiheittain kerätessä taimikko on väkisinkin aukkoinen?
Saako niillä moneen osaan jaetuilla korjuukerroilla,tienaukaisuilla jne katetta sille ”jatkuvalle toistuvalle työnteolle” ?
Nuo mainitut seikat ja lisäksi: vanhetessaan siemenpuut turilustuvat paksu- ja osin kuiva-oksaisiksi köriläiksi. niitä kun rumautellaan taimikkoon ja vedetään syyhkänä taimikon ja kouran läpi..!
Minun filosofiassa talousmetsä pyritään käsittelemään ajallaan ja toimenpiteet loppuun.
Juuri niin Puuki.
Edelleen referoin juttua: ” JOS eri-ikäiskasvatus onnistuu hyvin, se VOI pidemmän päälle olla yhtä kannattavaa kuin tasa-ikäiskasvatus”.
Onhan tosissaan arpojen varassa.Jokainenhan tekee omat päätöksensä,mutta ei ne yllätykset tarvitsisi kenellekään tulla niin,ettei olisi ollut hajuakaan mahdollisista kuperkeikoista.
Eikös puun kasvatus tähtääkään sadon korjuuseen??
Jos ihmisen ikä ja työ-uran / puuntuotannon kierto-ajan EI tarvitse kohdata,voihan ne kelot olla pystyssä vaikka maailman tappiin.
”Välillä poistetaan ylispuita,mutta koskaan ei hakata kerralla kaikkia isoja puita”,- on artikkelissa.”Muutaman taimen tuhoutuminen ei haittaa..”
Jos ja kun puut ovat hakkuukypsiä ja kasvunsa kasvaneita,miksi niitä on jätettävä jonkun ”peitteisyyden” takia?
On ollut vallitseva ohje,että siemenpuut poistetaan alueelta kun kontallaan ollen toteaa uudet sirkat.Näin toimien lopputulos on ollut paras.
Samaa ajattelen.
Jos puuta kertyy nupillinen sinne tänne,taas putoaa euroja.
Kyllä jk on kuvitelmissa hieno idea,käytännössä hyvin arveluttava.
Metsälehden artikkelissa SV mainitsee korjuun tehtävän vain kylmänä vuodenaikana…No onko sitä?
”Tunnen kyllä nuo AJ:n mainitsemat elinkeinot varsin hyvin. Nykyisin olen metsätalousyrittäjä. Ennen toin vuosittain n. 50 000 turistia lappiin. Porotaloudesta tiedän paljonkin. Olihan mulla ajoporojakin viitisen kymmentä. kaikki me toimittiin rintarinnan ilman suurempia ongelmia.”
”Tokkopa teillä jotka suurinta mölinää pidätte porotaloudesta on paljon muuta annettavaa yhteiskunnalle.”
”Etelän varisten on täällä turha raakkua jäkälän perään.”
Hohhoijaa. Kuvastaa aika hyvin ”kehityskulun” ympyrän sulkeutumisesta,jossa kaikki ei ole mennyt ihan putkeen..?!
..”Vapaushan teilläkin on metsästää ja hoitaa hommaa kuntoon, Urpot…”
..”Vapaus on myös olla metsästämättä ja tajuta silti…”
…”metsästysoikeuden haltijan, vapaudesta ole tietoakaan…”
Nyt männöö yli hilseen?!