Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Tuo vienti on oikeasti isänmaallinen teko.
Kun kotimaan puunkäyttö ja hinta tökyttää,sillä saataneen lisä-arvoa edes sille myytävälle puulle .
Ja sen lisäksi muuallekin se heijastaa väljempiä vesiä kun vientiin ei ole mahdollisuutta.
..”Ja mistä se “tavallinen ” metsänomistaja löytää aina sen …”
Siinä ei mahtane muu autella kuin pitää silmänsä ja korvansa auki jo vuosia ennen puukauppoja. Kyllä tunnollisista kuskeista sana leviää.
Jos runkohinnoittelussa hinnoittelu todellakin olisi läpimittaluokittelun mukaisesti kohdillaan, jossittelu jaosta loppuisi.
Metsätalousyrittämisessä ideanhan pitäisi pohjautua kiertoon, jossa riittävä pinta-ala yhdessä kehitysluokkajakauman kanssa antaa työtä ”jatkuvasti”.
Jos kytätään senttien hintaheilahteluja ja pantataan hoitohakkuita eikä seurata metsäsuunnitelman perustiedoilla puustojen kehitystä, harhassa ollaan.
Aloituksessa mainittu sellufirma ja ”tukit katkotaan tarkasti…” voi jättää osin omaan arvoonsa. Kyllähän teiden varsilla nähdyt tukki-/sellupinot kertovat jotain.
Tuossa edellä on asiapitoisia kommentteja.
Niiden lisäksi voidaan mainita kaksi pahista, joka pilaa monen leimikon tukkisaannon.
Yksi on kiire ,joka pilaa tuikitärkeän silmämääräisen arvioinnin.Se alkaa tyvilenssistä jatkuen lahon ja lenkouden/monivääryyden eliminointiin, mutta ei tukin kustannuksella.
Ja toinen on terveen järjen käyttö manu-apteerauksessa.
Tämän onnistumisen ensimmäinen edellytys on kauppakirja,joka mahdollistaa myös lyhyitä tukin mittoja ilman määrarajoitusta.
Toinen onnistumisen edellytys on motokuski, joka ymmärtää mitä on tekemässä.
Muuuutta aloituksen pyydystämiä toiveita olisi vaikka että …hmm..kuinkahan sen nätisti muotoilisi,- metsätaloutta alati kyylääville Viherterroristeille ja maanpettureille olisi perustettava haittaan ja vahinkoon perustuva sakotusjärjestelmä kierto-ajan mittaisella bonus-optiolla.
Tuo olisi hyvä muutoskokeilu tarkentaen siten,että valtio olisi hallinnoijana osilla p-alojen suhteessa,vaikka 1/10.
Loput rahat menisi suoraan mo:jille hirven elatusmaksuina.
Tivaan vaan koronlaskujen osalta sitä, että onko metsätalous mitenkään muutenkaan p..karvan halkomista ?! Onko se käänteissään ja kaikenlaisessa muussa hallittavuudessa niin ohjattavissa ja sillä kellonlyömällä toteutettavissa, että toiminta vaatii onnistuakseen korkolaskuja?
En käsitä moista yhtälöä.
Niinpä se onkin.
No entäpä kun alkaa se prosenttien kanssa nysvääminen?
Metsätaloutta uneksiva saa ostetuksi markkinoilta ilman korotushuutokauppoja alueellisesti vallitsevan hintatason mukaisesti ja metsä-ammattilaisten arviointien perusteilla palstoja, joista alkaa muodostua pinta-alaa elinkeinoksi.
Jokainenhan tietää korkotekijöiden olemassa-olon, mutta ostotilanteessa viisaampien henkilöiden asettamien käypien arvojen alle meneminenhän tietää vain tyhjän tapaamista.
Kun ostaja on omatoiminen ja ”kirveseen” tarttuva, hän kaiken saatavissa olevan tiedon,taidon järjen sanelemana suorittaa kierto-aikaan kuuluvat toimenpiteet säntillisesti ja ajallaan. Se tarkoittaa sitä, että metsämaa puskee puuta maksimaalisesti kaiket vuodet .Kuvio vuorollaan on käsittelyssä, jonka puntarissa on puuston tila ja kysyntä /puun hinta.
Jos tulee myrskytuho, ne korjataan heti. Lannoituksen aprikointiin löytyy faktat puuston iästä, laadusta ja maapohjasta. Harvennukset sanelee puuston kehitys…
Päätehakkuun tilillä voi,- jos on tarjolla hinta/laatusuhteista nuorta ja varttunutta metsää-, lisätä pinta-alaa.
Kysymys kuuluu: minkä mielenlaadun tasoittamiseksi korkolaskuja tarvitaan?
Joo. Kyllähän koron kanssa teutarointi voi lopulta minkä tahansa lähtö-arvon perusteella tehdä vaikka mitä.
Tai olla tekemättä yhtään mitään.