Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Joo. Ruuti palaa paria poikkeusta lukuun ottamatta tuota luokkaa…!
Eiiiihän lentoliikennettä voi myrkyttäjäksi ehdotella ! Näillä kulkuneuvoilla kun on kiireesti päästävä mistä tahansa euroopasta tänne periferiaan tarkastelemaan ”uusia uhkia”.
Kylän metsäsysseura. Mikä se on ja keitä jäseninä?
Kylän maanomistajien maista vuokraamalla muodostettu yhtäläinen alue (väh. 1000 ha) ,joka mahdollistaa esim. hirvestyksen, kettujahdin,karhujahdin…jne.
Ainakin vuosikymmenet sitten jäseninä ovat olleet kylän metsästävät ukot,naisiakin nykyään.
Vaikka seuraan päässyt maaton kyläläinen saa tasavertaisen oikeuden jäsenenä näille maille, maanvuokran periminen oman kylän seuralta (ainakaan kun kiinteistöveroa ei vielä ole..!!) tuntuu hyvin vieraalta.
Tarkoitettaneen aivan samoin sanalla -metsäkuljetusmatka.
Jos metsätie ei ole rekkakelpoinen, tottahan metsäkuljetusmatka venyy sinne asti että vaatimukset täyttävä tie alkaa löytyä.
Sitä ennen olisi oltava riittävän laaja kääntö-ympyrä neliakselisen nupin ja viisi-akselisen kärrin kääntyä.Pinot täytyisi olla tämän silmukan jälkeen ja nosturin ulottuvilla.
Tien on oltava kantava, riittävän leveä ei liian jyrkkä kaarteinen ja -mäkinen…jne.
Jos ehdot eivät täyty, leimikko voi jäädä ostamatta. Ja ainakin jos se osoittautuu myöhemmin sellaiseksi ,nuppivähennys on joka motille.
Mh ja metsäfirmat kysyvät ostonsa jälkeen kiinnostaako vuokrasopimuksen jatkaminen. Yksityiset yleensä eivät. Seurojen on itse utsittava ,jatketaanko,vuokraatteko?
Eikä tyvitervastaudista tietoakaan! On nimittäin niinkin, että kaatopintaan levitetty tökötti ei estä kannon sivun kuoriutumisen tai katkenneen juurenniskan ”saastumista”.
En usko millään tuohon Mönkkösen teesiin.
SValkonen on maininnut, että jk ei sovi sulan maan korjuuseen eikä juurikäävän vaivaamiin metsiin. No mikä muu pitää maksimoida jos mo puunmyyntitulot minimoidaan kun yhtälö EI VOI toimia.
Teollisuus ei tule jk:ssa muuta kuin alentamaan kantohintaa korjuumäärien kutistuessa ja korjuu-alueiden laajetessa. Autokuljetuksen laanien hajanaisuus syö edelleen niin tiestöä nökkösten paljoudessa kuin kustannuksia monien teiden aurauksissa.
Ötököiden paapomiseen pitäisi saada joku järki. Jos sitä ei tule, maksajan on löydyttävä loputtoman monimuotoisuuden haalijoilta.
Joillain korjuu/metsäfirmoilla on laatusetifikaatit ja yleisesti on metsäserti.
Aika hulvatonta on elämä tuolla mallilla.?!
Kyllähän se vaan monella alkutuotannon alalla asia on toisin kuin Jovain luulee. Ja maailma on sopimuksia täynnä joita vähintään kaksi tahoa keskenään tekevät.
On myös mm. hankinta-ja pystykauppasopimuksia Se, että ne ovat nyt tässä ”kehitysvaiheessa” vuosikymmenten jälkeen, ei ole minun kuin tämän palstan muidenkaan keksintöä. Kukaan ei ole parempaa uuttakaan osoittanut.
Mikäli muutosta halutaan, sen on lähdettävä täysin toisin argumentein.