Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Eikähän kyse ole ollenkaan hankintapuun tarjouskilpailusta,- mhy vastaan mo!.
Tarkennan Jessille että tarjouskisassa kaikkihan on vain yhtä leimikkopuuta ptl:tain. Hankintapuuksihan se muuttuu kauppatavan mukaan.
Niin. Valtakirjakauppojen korjuujäljen tarkastajana setelirahaa velkoen, ja porsastelua ”omissa” takapihoissa.!!?
Ei mahda se kaikenlainen venkulointi ainoastaankaan parantaa mhy: n edunvalvontapyrkimyksiä.
Minä kun taidan olla se takapajulan ukko, en taaskaan ala laskeskella.
Päivän selvää on saada uudistus nopeasti ja varmasti onnistumaan. Kun rehevällä maapohjalla se vaatii muokkauksen ja ku-istutuksen, se vain ON tehtävä.Kuivilla kankailla taas kevyt muokkaus ja kylvö tai sp.
Jos esim. uudistus tehdään nurin kurin, maksaa se kertolaskukin monen monta vuotta ja hikitippoja.
Räsänenhän on todellakin Kansanedustaja isolla K:lla.
Ehdoton edukseen erottuminen on lääkärin etiikka ja terveet elämänarvot joiden puolesta taistelee.
No kysynkin: tietääkö joku toimiiko mhy:n valtakirjakaupoissa eri tahot riippumattomasti kauppoja päätettäessä? Siis saman katon allakin olevat?
Kysymys ei ole mhy:n hyvyydestä tai huonoudesta korjuussa, mutta menettelytapa. He ovat putiikkina myös tukkileimikoissa. Kun tarjouskilpailussa toisten hinnat näkyy ja oma sorvataan siten, että vaikka voitetaan tarvittaessa, onko menettely oikein?
Ja tällä he saavat sitten omankin siivunsa.
…”metsäkonetietoa koskevassa sopimusasiassa…”
Kun mhy toimii leimikoiden kilpailuttajana ja vieläpä osallistuu korjuuseen samoista leimikoista korjuupalvelullaan (josta kynii osansa), onko moraalista velvollisuutta levitellä konetietoa noinkin rehellistä kilpailua vaalivalle?
Mo:lle annettava tieto on taas toinen juttu.
..tai russakoista.
Mo on puun myynnin sopimusosapuoli.On ollut ennen ja nyt.
Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka mo:n paukut riittävät ,- huom-, nyky-aikaiseen hektiseen korjuukonseptiin, jossa laatu, määrä ja hinta määräävät sen, että pyörät pyörivät.
Huomennakin.