Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”…Kuormavaakamittaus on vähintäänkin yhtä tarkka kuin motomitta. Jos metsänomistaja hakkuuttaa puut motolla tuon motonmitta ei kelpaa yhtiölle ja kuitenkin täällä kirkassilmäisesti vakuutetaan mitan luotettavuutta…”
”…Kuormainvaakamittaa korjaillaan kertoimilla…”
Uskoo ken tahtoo ?!
Kuormainvakaa kalibroidaan punnuksella,se on ok.Motomittaa elekronomisilla mittasakseilla (maksavat usean tonnin ).
Ajattelisin,että jos tienvarressa on vaikkapa 20 ha harvennusmäk-pino, ja se punnittaisiin luotettavasti kuormainvaa’alla,olisi keskeltä kasasta otettava esim. 3 kpl keskiverto pölkkyä. Kuutioitava ne ja punnittava. Tätä kertointa painoa käyttäen motit olisivat siinä.
On metsäherrojen järjestelmällistä ja mielivaltaista simputusta se,ettei kalibroitu ja dokumentoitu motomitta kelpaa.
live tai lieve,- ihan sama!
Tokkopa mikään (tuki) järjestelmä toimii ilman live-ilmiöitä. Niin Kemerakin.
Ei voi olla ottamatta pattiin järjestelmän leväperäisyys ja toisaalta pilkunnussinta.
Esim metsätiekunnostuksissa ei niitä paljoa perään katsota vaikka velvoite on.Pensastuvat ja turistuvat palteineen ja raiteineen polkypyörällä liikennettäviksi poluiksi.
Toisaalla taas ”valveutunut”mo kuppaa mp ja kemeravaroja kunnostusojituksiin,tientekoon,vajaatuott. alueiden ilmaiset taimet jne… kunnes laitetaan osan aluetta Metsoon ja loput kokonaan hoitamattomaan tilaan.Ei tikkua ristiin!
Ja toisen naapurin taimikolla ukko sadan kilometrin matkustettuaan mittailee keskijäreyksiä millimauserilla ja kepillä kantoja.
Riittääkö rajat?Ei.Hylkyyn.
Runsaasti kiitoksia valaisevasta tekstistä!
On satavarma juttu, että jos jossain asiassa soisi myötätuulen puhaltavan, se ei aukene,- kuten mainitsin ilman syy-yhteyttä ja sen saamista osapuolille siedettäväksi…keskustelu voi avartaa!
Tolopaisen kanssa täysin samaa mieltä.
Kun sokeat huutelevat toisille sokeille,ei tarvitse kummoista mielikuvitusta katastrofaalisista seurauksista joita nämä uunot politikoinnillaan hehkuttavat!
”…Täällä vaan keskustellaan ja kuseksitaan omille ja toisten kintuille…”
Tämänhän pitäisi olla keskustelupalsta?!
Onko väitteiden kyseenalaistaminen ja vastaväitteen perustelu kintuille kuseksimista!?
Sanon omasta puolestani,mutta perusajatus on esittää koettuja toimintoja toistenkin mietittäväksi.
Se mitä ei voi purematta niellä,saa tietysti takapotkun omaisen reaktion…
Kyllä. Täystiheänä lähtenyt männyntaimikko, jossa siinä vaiheessa tietysti kaikkea muutakin,on laadun (karsiutumisen) varmistuksen jälkeen saatava mahd. tasamittaiseen ja -laatuiseen asentoon. Siinä poika-oksaiset,oksikkaat,mutkaiset,haaraiset ja alikehittyneet väistyvät.
Siemensyntyinen raudustaimikko saa saman lääkkeen,mutta lihotustiheyteen 1200r/ha…
Suora lainaus Metsälehden mainitusta SV:n jutusta: ”JOS eri-ikäiskasvatus onnistuu hyvin,se VOI pidemmän päälle olla yhtä kannattavaa kuin tasa-ikäiskasvatus.” Ja
”Kun valitaan perinteinen avohakkuu,saadaan heti korkeampi kantohinta ja isommat puunmyyntitulot”.
Olen soveltanut yläharvennusta sekä elinkelpoisen taimi-aineksen hyödyntämistä lähes 30v. metsän käsittelyissä niissä osin kuin mahdollista.
Metsänomistajalle on todella vaikutusta se,että toiminnot ovat kustannustehokkaita.Kannattavuus löytyy puun/tukin laadusta,määrästä ja kierto-ajasta.
Sitä mietin, että onko siemenpuiden paljous / lihotus sen väärti, että niitä sitten vaiheittain kerätessä taimikko on väkisinkin aukkoinen?
Saako niillä moneen osaan jaetuilla korjuukerroilla,tienaukaisuilla jne katetta sille ”jatkuvalle toistuvalle työnteolle” ?
Nuo mainitut seikat ja lisäksi: vanhetessaan siemenpuut turilustuvat paksu- ja osin kuiva-oksaisiksi köriläiksi. niitä kun rumautellaan taimikkoon ja vedetään syyhkänä taimikon ja kouran läpi..!
Minun filosofiassa talousmetsä pyritään käsittelemään ajallaan ja toimenpiteet loppuun.