Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Nuin se männöö…
mehtäukko 19.7.2017, 07:16Kun hirvestys ja seuratoiminta perustuu vain mo:n kunnioittavaan yhteistoimintaan, onko muita vaihto-ehtoja…?!
mehtäukko 19.7.2017, 06:45Vain omasta puolestani voin sanoa, että metsätalous on aina ykkönen, harrastukset joustavat.
Seuran pj:na ja hirvestäjänä koetan luotsia yhteistä venettä.Siinä on onnistuttu.
En oikein ymmärrä elukoilla mässäilyä toisten mo:n kustannuksella jos sellaista tapahtuu.
mehtäukko 18.7.2017, 21:10Jovain,ei tulkita juttuja niin kuin jehovalainen raamattua!
Minä en koskaan ole mollannut hankintamiestä tai mo:jaa valinnoistaan.Kuten mainitsin, jokainen tehköön tyylillään.Wanhajätkä on nyt tässä hyvä mannekiini.
mehtäukko 18.7.2017, 19:32Ei ole.
Kuten mainittu,valtion hallinnoiman elukan haitta ja toisen omaisuuden tuhoaminen olisi samaisen tahon korvattava laskun mukaan. Siinä olisi mukana tehdyt hukkaan valuneet ostopanoksen,oma työ ja odotusarvo.
Tai yhdessä sovitun X -hirveä /1000ha kohti määritellyn vaihteluvälin puitteissa tapahtuva hirviseurueiden oman harkinnan mukainen verotus.Jos näiden jäljiltä on elukoita liikaa tietyn aikajakson sisällä, he maksavat viulut.
Eikö voisi muka toimia?
mehtäukko 18.7.2017, 19:20Kiitokset kysymyksistä.
Jovain:”Pelaako luottamus laadun suhteen ja hyväksyykö yhtiö tarjoamasi motomitan mukisematta?”
Pelaa ja sen on ollut pakko pelata.Yli 30 vuotta konehommissa ja puiden kimpussa on täytynyt harjaannuttaa.Puukauppasopimukset eivät ole esteenä ja mhy ei ole edes hidasteena, -palveluja minimaalisesti.
Jätkän kysymykseen tuo yli 30v. kelvannee..? Tällä hetkellä keskiraskas ketju. ”…silloinhan jokaisen metsänomistajan on kannattavaa hankkia vaikka käytettynäkin hakkuu – ajo – ja kaivukone omia töitänsä varten. Kyllä niihin parisataatuhatta …”
Jokainen tehköön omat ratkaisunsa,mutta en kallistu samalle kannalle.Telakaivinkoneelle olisi urakkatöitäkin, mutta vuokraan sen omiin projekteihin ( maanmuokkaus,ojitus,tienteko..)
Kuten aiemmin olen maininnut , jk:n metodit eivät ole vakuuttaneet. Ns. erikoispuu otetaan vain sieltä mistä sitä todella kertyy.Laatuharvennuksessa paraslaatuinenhan jää lihomaan ja yksien mottien keräily on ajan hukkaa.
Mm…”Voihan se olla niinkin että aloittaja on metsäkoneurakoitsija joka korjaa omia metsiään…” On, mutta korjaa muuta puuta 90% määrästä. Ja Mm:n Jovainille heittämään vastakysymykseen, niin veikkaampa niiden joidenkin ”navetan taakse” varastoitujen rautaromujen luotettavuuden todella kyseenalaiseksi.Niitten onnellisia omistajia on matkan varrella nähty ja tulokset ei yleensä mairittele.
mehtäukko 18.7.2017, 08:14Joutaa nyt jäädäkin.
Tarkoitin, että jaksollisen konkreettisessa toimenpideskaalassa on ollut ja edelleen tuputetaan ” viisaita” neuvonnan puolelta.( mhy,mk..)
mehtäukko 18.7.2017, 06:40Aiheesta: metsä-ammattimiesten ohjeet käytännön metsätaloudessa, – olisikin naposteltavaa…?!
mehtäukko 17.7.2017, 20:26Kuusessa ollaan: ”Kyllä metsänomistajakin voi vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen lopputilin kokoon, tekemällä laatuharvennuksia ja oikein ajoitettuja hoitotoimenpiteitä.”
Olen täysin samaa mieltä. Vain oikein ajoitetut hoitotoimenpiteet jos mitkä lyhentävät kierto-ajan mahdollistaen tukkileimikon 100:n vuoden sijasta alle 60:een (siis omt,mt ).
Tai vanerikoivikon alle 50 vuoteen.
Toinenhan on erikoispuun seulonta. Kun kuk/mäk kantohinta tuplaantuu parrun tarkalla talteenotolla tai järeä kot on viilutyvenä 110€/m3.
Talvileimikoita kelirikko-ja kesäleimikoiksi ja yleensäkin suurempi kauppa kerralla,
mehtäukko 17.7.2017, 06:27Kevennyksenä toteaisin,että omaksumani laskennallisista kommervenkeista väljempi metsätalous taitaa olla sittenkin vähemmän tressaava??
On pitemmässä juoksussa muovautuneet metsämaan ostohintatasot, työmenetelmät ja kaikki muu rekvisiitta jolla toiminta on mahdollista. Näitä alunperin kriittisesti tarkastellen ja käytäntöön soveltaen on muodostunut ”oma” toimintamalli. Se EI VOI olla kokonaisuutena niin paljoa hakoteillä ettei kannattaisi,koska esim. metsäfirmat toimivivat isoissa linjoissa samoin periaattein. Heillä on kuitenkin metsäekonomit laskeneet samat rätingit moneen kertaan.Loppu on tilakohtaista ekstraa TAI sitä riskiä joka vain kuuluu taudin kuvaan. Ja se on siinä.
Setelit ja kolikot jotka kilahtavat, ovat realisoitunutta tulosta.
Siksi metsätalous vapaallinen ,vähän enempi kuin hyvä harrastus.