Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Ei ihmekään, eikös tuo ole sitä paikallista sopimista?
Professori E Tomppo toteaa, että jatkuva poimintahakkuu laskee metsikön kasvua 20-30 % jos sitä jatketaan pitkän aikaa. Jaksollisessa avoin vaihe jää lyhyeksi.
Kun kasvu romahtaa lopulta kolmannekseen, mistä sinä Jojo horiset koplata ”jk:n moninkertaisen tuoton ja eurotuottoina vielä enemmän…” ?
Eikö inttämisen ja ymmärtämättömyyden syy erotu noissa kahdessa lausekokonaisuudessa: on aivan luonnollista seurausta tajuta puustossa se, ja prof.Tomppo kirjoittaa, että kasvu tyrehtyy.
Mutta kaksosethan sotkevat vaan pohjaan palanutta puuroaan vimmatusti.
Ei tuosta saa tavan savolainen tyyppi hitonkaa selkoa. Alkuteksti näyttää järkevämmältä meiningiltä kuin täällä…
Professori E Tomppo toteaa, että jatkuva poimintahakkuu laskee metsikön kasvua 20-30 % jos sitä jatketaan pitkän aikaa. Jaksollisessa avoin vaihe jää lyhyeksi.
Kun kasvu romahtaa lopulta kolmannekseen, mistä sinä Jojo horiset koplata ”jk:n moninkertaisen tuoton ja eurotuottoina vielä enemmän…” ?
Tuo on ihan looginen toiminto siksi, kun puuttuu tegnologia.
”…Puuta noin 200 m3/ha….valitsemallani korkokannalla (4%) saan tämän antamaan parhaan tuoton. Toiseksi parhaan tuoton saan simuloinnissani sille…. esittämäni vaihtoehto edellyttää metsän istutusta jalostetuista taimista, jotta..”
Voorumilla on esitelty todisteena jopa ykköspuiden luston paksuuksia, on vatkutettu yhden osa-alueen vaikutuksen ratkaisuksi koko menetelmään. Entäpä jos tuo valitsemani 4% onkin todellisuudessa aivan epärealistinen ja simulointi ei vastaa kuin hajuksi arkitodellisuutta? Ja kuitenkin todetaan, että jatkuakseen edellyttää metsän istutusta jalostetuista…
Toimiva metsätalous ei perustu millään noin mikro-asioihin. Pinta-alaa on oltava kasvuista riippuen 100-200 ha ylöspäin, jolloin käsiteltäviä kuvioita on vuosittain riittävästi ja ne ovat tarkoituksenmukaisen kokoisia tarkoituksenmukaisella hoidolla. Ei mitään jk:n pienaukkoja, kärpäsen paska kartalla.
Prosessoreilla katkoivat aukoilla silmämääräisesti, tukit ”Kokkumilla” laveriin jossa mittaaja näppäsi täyttävän numeron,- oli yksi malli. Menetelmässä oli suurilla leimikoilla käytössä pystymitta.
Kyllä se ilman mittoja teko sotkisi hankinnoilla mahdolliset tukin tarpeet lopullisesti. Jotkut kuormat saattaisi mennä suoraan hakkuriin.
Asiat ovat loppu pelissä yksinkertaisia ja ”järkeen käypiä”. Jos niitä ei ole alun alkaen itselleen selvittänyt ja harvoin kohdalla, täällä esiintyviä äimistelyjä kyllä pukkaa metsissä tai sen laidoilla.
Aivan noin suorittava.
….”olen jättänyt metsurimitan pois…” on jo ennen kuulumatonta. Rankaa tehdään ilman mittaa, mutta että tukkeja! Käytännössä kaikki pölkyt putoavat alempaan pituusmittaluokkaan, ja ne kun loppuvat, raakeiksi eli kuitukasaan. Eipä tartte ihmetellä hankintapuiden haluttavuutta hinnalla!
”..usein maksettu jo ennen kuin edes lopullisessa tehtaassa ovat….Minulta ainakaan mitään ole raakattu…” ei pidä paikkaansa, mutta meille se ja sama. Joka Jeessinkin kalikka laadutetaan ja epäkurantti putoaa mappi-Ö taskuun.
Kun en tartte sääliä, on asiat niin hyvin kondiksessa.
Mutta kaksosten typertyminen vaatii laturia.