Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kukin mo tekee päätöksiä omien metsiensä hoidosta omista lähtökohdistaan. Piste. En lähtisi Jean’sin tielle vähässäkään kummassa, sillä nopeasti se kääntyy eniten itseään vasten.
Ed. sivulla on PenttiAKHakkisen kirjoitus, ja…” mihinkä on perustunut perkolaisen jatkuva väite avohakkuun jälkeisestä taimikon tuottamattomuudesta seuraavat 60 vuotta?”
Missä luuhaa perkolaisen perusteltu vastaus?
Kyllä se jaksollisen hyväpuustoiset pari yläharvennusta tuottaakin, eikä edes ohjeissa useampaa suositella.
Jatkuva hurmos kun siitä vasta alkaa, kyllä ”seuraavat kaudet” ovat satujen ja arvontojen asteella.
Pena…” Samoilla kaavoilla voi arvioida, että tilalle istutettavan (lakimääräisen) taimikon tuotto tulee olemaan esim 300 eur/ha/vuosi. Minä en tekisi päätehakkuuta…”, eikä mehtäukkokaan, ellei jokin uhkakuva kolkuttele.
Mutta mihinkä on perustunut perkolaisen jatkuva väite avohakkuun jälkeisestä taimikon tuottamattomuudesta seuraavat 60 vuotta?
Niinpä onkin kysyttävä, kuka mo tekee tänä päivänä noita samoja virheitä? Tiedon puutteen taakse ei kukaan voi piiloutua, eikä pakkomallia ole.
Sammelin kommenteissa on vinha perä, sillä korkeusvaikutteinen tykky ja talven pituus ovat painavat tekijät.
”..Puunkorjuuyrityksiä vartenhan puustoja kasvatetaan..” Mistä pirusta kumpuaa moinen väite, sillä puuston kasvattajahan siitä on ensin hyötymässä?
Mitä sitten ? Perkolainen irvailulle ei ole katetta linkissä olevan Sammelin vastauksesta :
”…Maaperän lämpötila ei koskaan nouse juuristolle sopivaksi.
Jukka Valtanen on monesti todennut, aurausalueiden kasvun olevan 30 ensimmäisen vuoden samaaluokkaa kuin 600 km etelämpänä vastaavilla kohteilla.
Tuo 500 mottia ei tietysti tarkoita päätehakkuun loppu puustoa vaan koko tuotosta. 50-70 m3 ensiharvennus tarkoittaa lähes 100m3 kokonaispoistumaa, siihen pari muuta harvennusta a 60/80m3/ha ja 250m3 päätehakkuu hukkapuineen niin ollaan kokonais puuntuotoksessa lähellä 500mottia ja ainespuussakin 400 mottia…”Lukijat eivät mahtane olla epätietoisia siitä, miksi mehtäukko ”suhtautuu kielteisesti jatkuvaan kasvatukseen”. Jos husovarnalle tämä ei ole vieläkään valjennut vaikka sorkkii keskustelua, täytyy kyllä ihmetellä ymmärryksen laatua?
Nykytietämyksellä jk:sta on vain tietyille kasvupaikoille sopivilla alueilla esim. puistometsiin soveltuva poimintamenetelmä. Ns. peitteisyys tai tuottoisa uudistuvuus ovat olemattomia näennäisiä ”etuja”, kun kaikki muut osatekijät ovat silkkaa sekundaa.
Osaran uudistamistoimi sinällään on ollut kiistämättä oikea. Sen ajan moni menettely tehdään nykytiedon valossa toisin. Samoja virheitä toistettiin muuallakin.