Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
No kyllähän tilanne maastossa sanelee kaiken. Toteutetaanko ojakunnostusta kasvatusmetsään vaiko uudistusmuokkauksen yhteydessä on vissi ero.
Mm:n teksti on paikkansa pitävää. Kun on kyseessä kuitenkin niin laaja-alainen työkenttä, on kysyttävä, miksi jollekulle sattuneen töplöksen seurauksena ei asioihin oteteta itse jämäkämpää otetta? Kyllä korjuupomot joutuvat tarttumaan epäkohtiin naama peruslukemilla.
”..Keskustelusta puuttuu ostaja tai ei ole esittäytynyt. Ostajaa on kai korjuukoneiden ex-kuskit selittämässä ”varmalta pohjalta” hinnoitteluun, niillä ei just ole merkitystä vai onko?..” Kun tälle foorumille korjuupomot eivät taatusti sotkeudu, sitä ”faktaa kumoamatonta” tietoa olemme kolmeen Pekkaan ihan menestyksellisesti viljelleet…
Uskomatonta, kuinka Saksan kaltaisessa kehitysmaassa puut mitataan vielä noin alkeellisesti. No, kertoo metsä-alan kehityksestä yleisemminkin. Kun kotimainen harvesterikoura painoi täällä 1000 kg, vastaava ominaisuuksinen koura oli siellä vain 2,5 tonnia.
. Ja tietenkin lisäksi laatu. On ohje, että aikoinaan perustettuja harakannaintimänniköitä ei kannata harventaa kuin kerran, ja se olisikin oiva energiakohde.
”…keskeinen pyrkimys hallita / hoitaa edelleen avohakkuulla korjuut..” on kyllä helppo ymmärtää, sillä vaihto-ehtoista parempaa ei ole tarjolla.
”..koska he käyvät jakeilla vaihtokauppaa…” on omalla ostetulla tavaralla tottakai normaalia liiketoimintaa. Se ei ulkopuolisille kuulu.
Kyllä perkolainen on provo, ei mitään muuta. Esim. tämän väittäjänä jk:lainen on kuin varis tervatulla katolla: ”Harvennushakkuilla noilla muualle suunnitelluilla avohakkuukoneilla ei saavuteta mitään etua päinvastoin.”
Kun koneissa on 10-11 metrin puomit, on kenenkään turha väittää että kone pysyy metsän ”pöytälautaisilla alustoilla” napattuine puineen edes pystyssä, ellei leveyttä, voimaa ja painoa ole riitävästi. Ja se on teloilla hiukan päälle 3 metriä ja painoa 20-25 tonnia. Tämä mahdollistaa >20m ajo-uravälin, 4-4,5m uran tarvittaessa havutuksella ja saralle jäävät parhaat kolhiutumattomat rungot.
”..Heikosti tuttavasta metsästä puunhinnasta rohmutaan peitellen..” on tyypillinen perkolainen jk-valitusvirsi. Itse kun munaa valinnoissa, vielä kehdataan syyttää muita !
”…Kyllä minulla kasvoi sekaisin tammea ja hybridihaapaa mutta hakkuussa nyt tietysti katosi, ehkä samaan kuituläjään h-haavan kuitujen kanssa. mutta viihtyivät kyllä keskinäisessä kasvussaan. en muistanut noita tammia..”
Noin siinä hurmoksessa käy…
”…mies sai yksinään päivässä kerättyä käsin jäisestä maasta neljä..”
Koneen tehottomuus ja käsin keräys… mistähän on kysymys?
”…Nyt kannattaa iskeä, kun ryssä on heikentynyt ja voimat sidottu Ukrainaan. Läntinen siipi on vailla puolustusta…”
Tuollaisia hokemia ei pitäisi esittää edes juovuksissa. Pysyköön jokainen omilla pihoillaan alusta loppuun.
Jopa on harmittavia tolskareita Kokeneen leimikoilla. Ennen puukauppoja kävisin kokelaitten leimikoilla paikan päällä toteamassa meiningin. Kyllä pari uraa käveltynä ja mitteloidessa asioita jyvät erottuvat.
Klusterin sopimusyrittäjiltä tuo meininki ei menettele. Sanktioita tulee että ropisee.