Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”…Aukeaksi vaan kaikki, se tuntuu olevan metsänhoidon malli tällä hetkellä. Metsien tuoton kannalta se tarkoittaa tietenkin, eletään hyviä aikoja, mutta se perustuu metsien tähänastiseen tuottoon ja voidaan pitää metsien parturointina…”
Edellä Jojovainin n. vuoden takainen katkera tunnustus ja vuodatus, joka jk:lla ei olisi mitenkään mahdollista. Mutta huolimatta myönnytyksestä, jonninjoutavaa lotrausta ja paikkaansa pitämätöntä vatvomista on kyllä piisannut.
Perusteena täydet painot… Automaattikiristimet eivät anna kapuloiden tippua tielle, kun kuorma on oikein lastattu.
Kanna mitä kannat ja jätä muut rauhaan.
Lähes aina jos motoleimikoilla on ”paksuja” latvoja, niitä aletaan ihmetellä ja osoitella. Latva lpm alennuttua sitä mainostettiin puun tarkkana talteenottona. Kymmenien mottien kaupoissa ei paljoa paina, mutta jo nelinumeroissa näkyvää lovea pukkaa. Kaikki on suhteellista.
Jo laitosten nimet kertovat kaiken. Oli suomalaiselle metsätaloudelle onneton paukku hävittää Metla.
Jojovain…” Luokituksessa ko. metsiltä ei vaadita edes uudistamisvelvoitetta”
Älä levitä taas valheellista tietoasi.
Jos puuston pohjapinta-ala (m²/ha) alittaa hakkuun jälkeen säännösten mukaisen vähimmäismäärän käsittelyalueella, on metsänuudistumisesta huolehdittava lain mukaisesti.
Perkolainen on toistanut aiemmin tekstin:
”kolme prosenttia kyselyyn vastanneista harjoitti metsissään pääasiassa jatkuvaa kasvatusta. Lisäksi kaksi prosenttia oli kokeillut jatkuvaa kasvatusta ja aikoi siirtyä siihen metsissään.”
Herää kysymys, millä luvuilla sitä pelataan?
Ohje ollee osto-tai korjuupomoilla. Motoissa apti rakennetaan hintapainolla. Aherton esimerkissä se ei välttämättä ole oikein, sillä pitkää rankaa suositaan.
”Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sellaiset suoalueet, missä metsänhoito ei onnistu, voidaan ennallistaa.”