Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Metsän kasvatusmenetelmissä cccp ja p- korea ei ole mitään yhtäläisyyttä muutoin kuin roistovaltioiden sosialismi- haamun uhka.
En ymmärrä väitettä -pysähtyneisyys jaksollisen sadonkorjuun jälkeen, kun vain siinä toiminnassa on monien hehtaarien kuvio mahdollista saada täystiheään taimikkoon ”sormia napsauttamalla” päivissä.
Jk:ssa se voi olla 30 vuotta ja puolentoista metrin tatit siellä täällä…! Missä on pysähtyneisyys?!
”…- episodi johti hakkuista vastanneen toimihenkilön ja metsäkonekuskin lopputilin…” Kuulostaa oikealta. Toimihenkilö toimi vastuuttomasti kuin myös kuski sen jälkeen, kun sukeltelija liiviensä takaa oli varoitellut.
”..En ole mikään jk:n ihailija. Olen aina toiminut / joutunut toimimaan jaksottaisen kasvatuksen pelisääntöjen mukaan. Paitsi omassa metsässä. Siellä tulee kaadettua vuosittain tukkikoivuja polttopuuksi ja jäljelle jää niiden alle syntynyttä virkeää nuorta kuusikkoa…”
Tämähän ei nyt olekaan jk:ta…
Eikait enää lumelle…?
Kysymys:
Kuinka syvälle kotimaisen metsäteollisuuden pitää vain antaa kyykätä, että huoli valtakunnan elinvoimaisuudesta herättäisi arkitodellisuuteen?
Jo yksin luonnonsuojelukiihkolaisten 10 miljoonan motin hakkuuvähennys lamauttaisi toteutuessaan alan. Siihen päälle muut vaatimukset.
EDIT
EDIT
”…Jk voidaan viedä metsiin ja se toimii kaikkialla. Väkipakolla sitä ei saada toimimaan missään. Jk poikkeaakin jaksottaisesta metsänhoidosta tällä kohtaa. Jk:n edellytykset on tunnettava. Toki puustopääomien kierrätystä ja edelleen kasvatusta voidaan jatkaa pitkiäkin aikoja…”
Kun jk:n puolustaminen on näin kaukana johdonmukaisuudesta ja loogisesti ymmärrettävästä, eihän lotrauksesta tule ikinä loppua. Samalla se osoittaa menetelmän naurettavat perusteet. ”Tällä kohtaa ” toimii todellisuudessa jaksollinen, sillä tehtävät toimet ovat ennakoitavia, koeteltuja ja kustannustehokkaita, sekä tulos niin varma kuin olla voi.
”Pitkien aikojen” jakso loppuu laakista kun ppa 10 harvuinen heinittynyt rääseikkö kellahtaa tuulessa vielä vajaatuottoisemmaksi, ja sitä aletaan työläästi uudistaa. Tyhjällä lompsalla.
Ja vai niin. Nyt muistavat muutkin kirjoittelijat, etteivät tule lipsumaan siitä mitä kysytään,- kirjaimellisesti.
”…Ennen kaikkea kiinnostaa, onko vaikuttanut metsään muuten negatiivisesti kuin ruma maapinnan ulkonäkö. Onko kasvu mitenkään hidastunut tai puut miten kärsineet?..” kysyttiin. Eikö esitetyt johtopäätökset esitetyistä muista ravinnetasapainon horjuttajista kelpaa muuksi kuin arvuuttamiseksi? Kokorunkokorjuussakin esitetään apulantakauppaa…
”En niinkään vääntöä puolesta tai vastaan.” on vaadittava selkeästi, vaikka arvuutteluja riittää kysyjällä omasta takaa.
Kyllä tarvitaan, ja kun aloittaja kysyy ”vaikutus metsään”, se oli mehtäukon anti.