Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Mh nyt ei enää ole kummoinen positiivinen esimerkki monessakaan asiassa.
Kun kuntta korjuussa ja muokkauksessa rikkoutuu, sehän on vain hyvä asia. Se jää alalleen humustumaan ravinteeksi, jotka siirtyvät myös sivusuunassa.
Kai asioissa on säilytettävä jokin logiikka tapahtumien kesken…?
”Jk voidaan viedä metsiin ,ja se toimii kaikkialla..— Väkipakolla sitä ei saada toimimaan missään..”
Voiko tuon asian esittää vielä ristiriitaisemmin ja sekavammin?
No, trolli voi.
”…Näköjään maanmuokkauskin kuuluu JK:h kuka nyt ajattelisi, että ilman sitä onnistuisi…” on tietenkin houkutteleva elvytyskeino, mutta kyllähän se jää jaksolliseen nähden lähtötelineisiinsä. Täydennysistutuksiin ollenkaan tai pienaukoille esim. naveroiden vesi ei kerkeä lähteä mistään minnekään näpertelyn vuoksi. Ja mitä se maksaa saatuun etuun nähden?
”..todella vähän maata…” ei ollene niin merkityksellistä, sillä eikös karikkeiden ravinteet häivy humuksen mukana? Päättelen niin, tai eka vastaukseni seikoilla ei ole ollutkaan merkitystä…
Tietysti kun tarpeeksi kuntasta maksetaan, tulee rahan himo myydä. Asioilla on puolensa.
Jos pellolta kuoritaan ruokamulta, ”silmillä havaittavasti” jankossa ei kasva mitään…
Kokemusta ei ole, mutta ” ettei vaikuta puun kasvuun millään lailla”- teoriaa on ontuva. Miksi kääntömätästystä kehutaan kuntan=ruokamullan käännön ravinteisuuden vuosi? Miksi kuivahkoilta ja kuivilta kankailta kokopuunenergian korjuuta ei suositella…? Kantojakin täytyy heittää lahomaan ettei kaikkea kerätä.
”Keskustelu menetelmien paremmuudesta on suruhupaisaa.” Onhan se, ja Reijo Rautio itse sotkeutuu kirjoitusvirheisiin vaikka taannoin toisia nokitteli!
”Ratkaisevaa on mm. se, kuinka metsänomistaja suhtautuu ja ottaa huomioon muualta vastaavalla riskillä saataviin tuottoihin.”
Entäpä kun mo ei välttämättä halua sotkeutua muualta mahdollisesti saataviin tuottoihin, vaan on keskittynyt metsänsä puuntuotantoon? Ja siinä ei pelehditä yhden eikä kahden rungon kimpussa, vaan kuviokokonaisuuksin ja mielellään hehtaareissa.
”Puuntuotoksen maksimontipyrkimyksiä”, ei taida kukaan puolustaa hinnalla millä hyvänsä, mutta aina se putkahtaa Raution tuutista.
Jojovainhan jo on aiemmin kehunut että ”käy kaikkialle”. Ja saa kantaa litteää rahapussia.
”..Mutta (jk) tutkimus ja muutamat harrastajat täällä voivat hyvin…”
Muutamia harrastaja ollee tasan 2. Ja jk-tutkimus joka on ollut muutamaan otteeseen täälläkin esitettynä, antoi tuloksen että on keskimäärin 20-25 % heikompi tuottoisempi kuin jaksollinen.
Hyvin pyyhkii.
Mitä tulee MKärkkäisen kuvan perusteella kivennäissuon ojitukseen, ansiomerkkihän olisi myönnettävä. Moni ahne lorvikatarin vaivaama ei edes uudista hakattua alaa, mutta hän aloitti nollasta.
Ja jankutus jatkuu…