Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Sillähän räpsyt häviävät, kun niillä ei vain ole kilpailukykyä. Valitettavasti.
Tuntihomma taas on jo jotain. Tyypillistä myhistyksen kusetusta.
Esitetyt korjuumokat eivät johdu koneketjujen ”tyyppivioista”, niitä ei tänä päivänä ole. Ratin ja penkin välissä on kaikista suurin vaikutin. Korjuun valvonnan puute arveluttavassa tilanteessa on toinen mokaus.
Ko aamutv:n keskustelussa vihreiden Krista Mikkoselle oli pöyristys, kun ilmastopenaalia ollaan siirtämässä suoraan Valtioneuvoston alle pois ymp.ministeriöstä.
No onhan se kurjaa, kun liima kuivuu huonosti hallittavaksi liisteriksi.
Vai Bullshit. Täytyisi vähän selvittää asioita ennen käryä…
”..Jos kannon kaatopintaan on ruiskutettu Rotstopia, näinköhän se estää tartuntaa jos kaivinkone paljastaa kannon pintaa sivulta..” Kuivahtaneeseen kantoon ei tule kiäpä…
Niinhän se onkin, mutta se on mo:n valinta.
Kyllä Jojovain osaa siinä kunnostautua kerta toisensa jälkeen.
”…Jos on käytetty ureaa…” Mistä tuollainen tieto?
Tuore ja kuivahtanut kanto ovat eri asioita…
”..Eihän kukaan aja alstorilla kuutiotaksalla??..” Ilmaiseksiko sitten? Sitten niiden ja puukaupan kannattavuudesta parkuminen on ollut perusteetonta.
Pete…” Ja vielä tärkeämpää on jäävän puuston tilajärjestys/tilajakauma. Se jää pienellä koneketjulla optimaaliseksi tai ainakin optimaalisemmaksi. Kun runkojen tilajaukauma on ensiharvennuksen jälkeen tasainen, niin ei toisessa harvennuksessa mitään vanhoja ajouria tarvita ollenkaan…”
En ole tuosta samaa mieltä. Tilajärjestystä/tilajakaumaa tärkempää on laatuharvennukset kasvupaikalle oikeille puulajeille. ”Tasaisen puuvälin” sijaan harvennuksen oikea ajankohta ja vaikuttava harvennus ovat tärkeitä. Ei maastot metsissä ole aina sileitä ?! Laanipaikat pysyvät yleensä tien varressa vakioina, rinteet, isot kivet, jontkat ja kumpareet pysyvät. Kyllä vanhat ajo-urat ovat käytännöllisimpiä päätehakkuuseen asti.
”…. Mehtäukolle miettimistä että millä laskuopilla?..”
Ojalan Lasku-opilla