Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kun maksaa kolehdin, saa nopeutetun käsittelyn.
Ja jos pelto jätetään luonnon armoille, tai rakenteilla oleva rakennus, remontissa oleva auto… Jos lähdetään sille linjalle, mitä merkitystä on omistamisella tai elinkeinolla?
Sillä ”on noin”, kun klusterin pomolle tarkensin, että sovittu summa oli alviton. Hän siihen, että kun se on verovapaata, ei alviakaan…En ilmoita.
On noin.
”…Eri-ikäisrakenteen etu: JK-metsässä kasvaa aina järeää puuta..” on umpivale.
”..olisi jatkuvassa tuotossa..” on surkuhupaista ajattelua, sillä käytännön asiat ratkaisevat pelin mennen tullen jaksollisen eduksi. ”Peitteisyys ja jatkuva” ovat talousmetsissä harha-fraaseja, joilla kannattavuuden suhteen vain hävitään seteleitä.
”…Janne Kotiahon ”aiheuttaja maksaa” -periaatetta jos toteutettaisiin, niin jok ikisen kaupunkilaisen pitäisi siis olla ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttajana se maksaja..” pitää just paikkaansa metsättömien osalta.
Ei riittäisi asuntotuet ja työttömyyskorvaukset kompensaatioihin.
Tuo on hölynpölyä. Jaksollista metsätilaa hoidetaan kuvioittain ikä- ja kehitysjärjestyksessä. Yhden aukon vaihe taimetettuna ei merkitse mitään, kun uusia aukkoja on kymmenittäin kehittymässä!
Voiko muu syy olla kuin laatu poistettavilla puilla tai se korko-pirulainen ?
Onhan räkämänniköiden hoito-ohjekin yksi harvennus ja avo.
Suunnitelmallisesti toimien tuulelle altista aukkoon rajautuvaa eh:ta ei kannattaisi harventaa samassa rytäkässä. Muutamat vuodet ennen tai jälkeen kerkiää vahvistaa juuriston ja puuston tuulille.
Jojo lykkää taas nurinkurista uutisointia.
Metlan aiempien tutkimusten mukaan puiden juuristo kehittyy 60-een ikävuoteen. Ahtaassa ollen se jää suppeaksi ja kaatumatautiseksi. Jaksollisen harvennuksin se ei ole sitä. Jk:n ahtaudessa juuristo ei kehity, mutta oksisto voi rassatessa pöyhistyä johon tuuli tarttuu.
Harvennusten ohje on jättää oikein tuuli-alttiin reunat. ”Ylisuurilla poistumilla” ei siinä ole mitään tekemistä kuin muutenkaan.