Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
. Ajatusta jatkettuna puustoahan harvennetaan sen kasvu-asteiden mukaan. Rauduksella harvennuksen optimi-aika on 3 vuotta, männyllä vähän pitempi ja kuusella edelleen. Jaksollisessa nämä rajat löytyvät hyvinkin selkeästi. Minkä ehdoin niitä toteutetaan onkin luku sinänsä, joissa paljon vatkutettu raha korkoineen painaa. Jk.ssa kun aina ollaan harvennuksella jossa voi olla taimiakin, rajoitteita riittää. Kun sitten olisi kelit, saako siihen tekijöitä?
. Sitä voisi tuossa valossa kysyä: jos se ha sitten olisikin autuaassa jk:ssa, kuinka helppoa/hankalaa se olisi sovittaa muun hoitotoiminnan yhteyteen? Jos ne rajautuisivat erilleen, mikä olisi kerättävien tukkien kantohinta ja muun ptl, ketä ostajaa ne kiinnostaisi autokuljetuksineen? Pienaukko varmasti lisäisi kiinnostavuutta, jonka muokkaus,vesitalous, varjoisuus ym. tekijät vähentävät kuluja…
Jojovain ”..Kannattaako valtaapitävien väittää ihan mahdottomia, siinä voi käydä huonosti?..”
Mihinkäs se perustuukaan terveperäinen metsien ”valtaapitävien” anti? Elämäntyönsä likoonlaittamiseen tutkitun tiedon ja kokeiden valossa, jota mo voi hyödyntää.
Lukijahan voi päätellä, onko Jojovainin vajaan peruutetun rattorin pukilta oksanreiästä tiirattu metsäkuva vakuuttavampi?
Kyllä. Verorahoilla pakkososialisoitu lupamaksukäytäntö ja vastineeksi ala-arvoista viherpunikkiväritteistä aivopesua kansalle.
Ei tuosta sylttytehtaasta voi kuin todeta suorat sanat.
”..Vieläkö niitä pilalle harsittuja metsiä tulee vastaan…” Jo tälläkin foorumilla useat ovat nähneet ja hylänneet moisen hupsutuksen, saati koko valtakunnan alueilla.
Huonosti täällä käy jatkuvan valheen levittäjälle.
Tehometsätalous ns. tavan metsätaloudessa on harhakäsitys. Jos vesakko poistettaisiin myrkyin,muokattaisiin vain syvä-auraamalla, lannoitettaisiin rankasti ja yleensäkin toimet olisivat luontorasitteisia, toiminta lähentelisi sitä. Kun tekeminen on tarkoituksenmukaista,oikea-aikaista, tuottavaa ja luonnolle annetaan aikaa toteuttaa kasvun ihme, ollaan tasapainossa. Sitävastoin väärässä pihistely tuo tässäkin lunta tupaan:
”…Jos uudistamiskulut puolitetaan tinkimällä väärästä paikasta, tuloksena ei ole 80-vuoden päästä säästynyt kymppitonni, vaan pahimmassa tapauksessa vajaatuottoinen metsä. Satasien säästöllä tuhansien eurojen tappio. Kaikkein toiveikkaimpia ovat poimintahakkaajat, jotka uskovat luonto-äidin tarjoavan jatkuvaa tukkisatoa ilman uudistamista…” Näin kirjoittaa metsänkasvatuksen emeritusprofessori KMielikäinen.
Jk:n vajaatuottoinen metsä on vallitseva sääntö kuin poikkeus. Ykköspuiden lustonpaksuuden ihastelu ei tuota, kun lähes kaikki muut kituvat. Ja eihän puun tappiollinen kasvatusmalli voi ratkaista sen hyvyyttä, kun muutkin ( kauppa,korjuu ) ovat tappiollisia.
Köpsän luetteloon kun lisätään liika vesi, on perkolaisen kehuma eksponentillinen trigonomo jkpommi valmis.
Linkolan olisi täytynyt ongella pyytää ahvenensa, kun tekeytyi viisastelemaan kulutuksilla. Verkolla mässäili kalaa ylös mikä verkonsilmiin puuttui…
Eikö asia ole niinkin, että kun ” ei meittin metsästä” väittää ja vaatii utopistista erikoiskohtelua kaikenlaiseen työskentelyynsä, ne on humoristisesti helppo ohittaakin… Paksu pajunköysi ei kelpaa kellekään.
Rs on mukava ulkoilutettava kun kelit passaa.Keväällä 6ha kevyt laikutus ja mä kylvöt. Ja tietysti puukauppaa vuoroon tulevista kuvioista. Kyllä puuhaa on.