Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
Nyt taitaa olla paras ”jovain” tehdä Kujalat ja poistua paikalta. Markkinointi tässä foorumissa ei tuota tulosta.
Istutus heti hakkuun jälkeisenä keväänä 2014. Tukkimiehentäi söi osan. Täydennysistutus keväällä 2015, myyrät söi osan. Täydennysistutus 2016 ja halla iski.
Muutama kirjanpainajan kairaama kuusi (olisi pitänyt hakea pois, mutta on ollut muutakin tekemistä). Muualla näyttää hyvältä!Tässä juuri viime viikolla viidenneksenkään ylihinta ei riittänyt. Arviointiin on toki erilaisia lähtökohtia – eli mikä on ylihintaa ja mikä ei. Ohi meni.
Nyt Tanelikin puhuu palturia.
Ei Kaskisissakaan Botnian loppuaikoina 50 cm halkaisija ollut ongelma eikä mikään – kidasta käytännössä 70 cm puu sujahti helposti mikäli oli kohtuullisen suora, eikä haketustapahtuman aikana ollut muuta puutavaraa hakussa.
Nykyaikaisissa vaakasyöttöisissä hakuissa noin 80 – 90 cm ropsi menee heittämällä läpi. Moottoriteho kun on noin 1,5 MW tulee tuollaisesta yhdestä pöllistä jo hetkessä iso kasa lastuja:-)Oksapuu, aina tulee olemaan niitä jotka vaan ostavat ostamisen ilosta (rahaa on).
Voisin tässä toistaa toiseen ketjuun aiemmin tänään kirjaamani viestin, että odotusarvokertoimeen olennaisesti liittyy se onko puustosta muodostumassa esimerkiksi laatusiirtymän ansiosta tukkia ja missä suhteessa. Odotusarvokertoimeen siis vaikuttaa odotettavissa oleva määrällinen ja laadullinen kasvu. Jos tämän määritys heittää paljon ei velkavivulla ostetun palstan korolla enää juuri ole merkitystä.
Jos esim. laatusiirtymää kuidusta tukkiin ei ole odotettavissa (räkämänniköt, haavikot, yms.) ei odotusarvokerroin voi kaksinen (alkaa kakkosella) olla. Jos metät on kunnossa on kerroin täysin jokin muu..
Harjavaltaan tiedoksi. Odotusarvon voi toki rahastaa hakkuulla päätehakkuuiässä, mutta hyvän kasvatusmetsän ollessa kyseessä myös koko palstan myynnillä.
Se euro / vuosi / kuutio ei päde tässä kaupassa jos hyvästä taimikosta ja sen hoidosta on lähdetty liikkeelle.Olen jätkän kanssa samaa mieltä. Jätin muutama vuosi sitten Satakunnassa kuusikon päätehakkuussa valokuvan näköisiä mäntyjä pystyyn, mutta niin siinä kävi, että osa kuivui seuraavana kesänä. Valoshokki lienee primäärinen tekijä ja sen jälkeen monenlaista ”poraajaa” on mäntyjen vaivana. Nämä sitten yhdessä tai erikseen aiheuttavat lopputuloksen. Loput vaan pinoon.
Olen tehnyt Panun kanssa saman johtopäätöksen. Talvikelillä ollaan havupuiden kimpussa, koska kantokäsittely on kovin työläs pienen puuston raivuumäärissä.
Tarina ei kerro, mutta MHY lienee puut hakannut. Tällaiset kohteet ovat täälläkin päätyneet korjuupalvelun hoidettavaksi ja suurempaa ”narinaa” ei ole myöhemmin tarvinnut pitää. Hoidetut päätehakkuut on sitten toinen tarina, mutta niissä MHY taas usein toteaa jo kättelyssä ettei ole heidän bisneksiään.
Korko vaikuttaa siten, että enska pitää tehdä oli sitten korko mikä tahansa, mutta kakkosia olen jättänyt katsomatta kun asia ei ole niin ”vuoden päälle” kasvatusmielessä ja rahalle ei sinällään ole tarvetta. Ostolainat hoituvat muutoinkin ja kakkosen arvokasvu kuitenkin pienellä tukin hinnan nousutoiveella saattaa antaa huomattavasti paremman tuoton.
Sen sitten näkee. Mutta nyt tehdään normaalia hoitoa, että metät pysyy myynti- ja kasvatuskunnossa!Ei ole yhtään palstaa pikitien varressa.
Mutta kyllä ne kunnossa on!