Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
FSC sertifioinnin aikaan saaman näkymä vuosikymmenien päähän kannattaa miettiä jo liittymisvaiheessa, ja arvioida, oliko tämä sitä mitä talousmetsältä odotettiin.
” Jalkanen ja Kahlschlag, hyvät perustelut jos tarkoitus on kasvattaa täysipainoisesti arvokasta myyntipuuta ”
Jos hakkuun alla on päätehakkuu leimikko ja tukin kertymä askarruttaa kannattaa tehdä työmaa käynti ja jututtaa konemiehiä. Paikanpäällä selviää hakattavan leimikon tukkiosuus, laatu ja miten kauppaan kuuluvat läpimitat ja pituudet sopii siihen leimikkoon.
Harvennus leimikon tukki prosentti on yleensä vaatimaton, koska poistettavat on ensisijaisesti leimikon heikoimpia runkoja. Konemiehet neuvoo mielellään myös metsänomistajaa ja edustajaa mittojen sopivuudesta hakattavaan leimikkoon, (sahurit) se on käyntikortti seuraavaan leimikkoon.
Moton tulosteiden vertailussa kannatta huomioida miten laaja pituus ja läpimitta valikoima on kirjattu ko. kaupan laatuliitteelle ja kauppakirjalle.
Moton keräämästä tiedostosta selviää tapahtumat mitä hakkuun aikaan palstalla on tapahtunut, tavara lajien, katkottujen pituuksien ja läpimittojen suhteen.
Yleinen käytäntö on, ettei ns. pitkiä listoja kysymättä toimiteta metsänmyyjälle, poikkeuksena ehkä yksityiset sahurit, esimerkiksi tavaralaji kohtaiset katkonta listoille kirjautuu kaikista pölkyistä paksuus ja pituus.
Pitkienlistojen sisältö avautuu kyllä maallikollekin, ja jos ei kannattaa pyytää apua- ammattilaisilta !
No mitä seuraa, jos lopetetaan hirven metsästys. Suorittava porras löysikin siihen vastauksen, aloitus otsikossa, ”hirvikanta räjähtää käsiin”. Hiihtelin taas talven viimeisillä hangilla tarkistamassa talvella syntyneitä hirvivahinkoja.
Eniten tuhoja oli tullut kuviolle, jossa puusto on kaksijaksoinen, päällä 02:n männikkö Ppa 10-12 ja alla t2 mä. taimikko. Kasvupaikka VT – MT:tä kasvupaikka tuottaisi luonnostaan uutta taimiainesta, mutta hirvet käy toistuvasti taittamassa taimien latvoja.
Viimeksi hirvivahinko ilmoitus korvaus tuli pumerangina takaisin, perusteluna oli lakirajalla oleva kasvatettava ylempi latvos kerros, ei korvattavaa ja sekös harmittaa. Metsänvuokrasopimus on ns. vanhanmallin kylänyhteinen seura, korvaukseksi on riittänyt lupaus hirvikannan pitäminen kohtuullisena.
Hirviseurueita kannatta kannustaa, että kaatolupia haetaan riittävästi ja hyödynnetään pankkilupa järjestelmää hirvikannan pitämiseksi kohtuullisena. ” metsästyksen osalta nykyinen malli on hyvä ja toimiva ”
miksuliini, jos haet käyttövarmaa ja kaikissa olosuhteissa toimivaa sahaa silloin kannattaa hankkia Stihlin tuotteita, esimerkiksi Stihl 201 on painonsa ja tehonsa suhteen vailla vertaistaan. Käyttövarmuutta arvostaa jos pääasiallinen käyttöpaikka on pitemmän matkan päässä kotoa.
Stihlin varaosan- ja huollon tarve merkkiliikkeissä on vähäinen, jos puhdistushuollon tekee kotona, lisäksi varaosat on edullisia, esim. tulpat ja ilmanpuhdistajat.
Monen laisilla kulkuneuvoilla sitä on metsä palstoille kuljettu menneinä vuosikymmeninäkin. Minulle on jäänyt mieleen -60- luvulta kotipaikan naapurin isännän liikkumiset talvisavottaan palstalle.
Naapurin Vihtori oli alkujaan Karjalaisia, asutettu Suomeen asutustilalle sota-ajan jälkeen. Vihtori oli tarkka ja piti koneet aina toimintakunnossa, niin myös moottorisahan. Silloinkin oli talvisin pitkiä pakkasjaksoja ja moottori sahat herkkiä käyntihäiriöille, tarkkana konemiehenä Vihtori kuljetti sahan yöksi kotiin lämpimään, jossa saha kuivui ja tuli viilattua ja huollettua lämpimässä.
Erikoista ja huvittavaakin oli se kun oli oikein kovat pakkaset ja muut hankintapuiden hakkaajat jäi kotiin pakkasta pitämään, silloin Vihtori laittoi sahan jo kotona käyntiin ja- ajeli mopolla käynnissä olevan sahan kanssa palstalle, puunostajat tykkäsi Vihtorista kun puut oli aina määrä aikana mitattavissa !
Mukavia tarinoita eri auto mallien, traktorien ja ym. ominaisuuksista metsäkäytöstä, itsekin tunnistin niistä muutamia. Minulle jäi parhaat muistot Jeep Cherokee 2,5 diesel maasturista.
Jeeppi tuli meille uutena, auto tuntui heti aluksi traktorimaiselta, mutta kun auton käyttö enemmän metsäteillä sikäli valinta oli oikea.
Jeepissä oli etu- ja takapään ylitys varsin pieni, joka kiipesi epätasaisia uria hyvin, auton pohjarakenne ei ollut pahan arka keräämää lunta ja oksia, lisäksi Jeepin vaihteistossa oli alennusvaihde maasto-olosuhteisiin ja ns. loikkari 5:s vaihde, helpoille tieosuuksille, joka kuljetti autoa pienillä kierroksilla taloudellisesti.
Metsä-masa, ajelee palstalle nykyisin Subaru Forester diesel autolla, Subaru on osoittautunut minun käytössä sopivaksi ja toimintavarmaksi metsätalouskäyttöön.
Aiemmin on käytössä city maastureista, Jeep, XC 60 Volvo ja lava-autona Ford Ranger. Yleisautona Volvo oli tieajoon vakaa turvallinen, mutta heikommilla talvitieosuuksilla Volvo oli metsäteille liikaa etupainoinen ja haki uria pehmeimmillä umpisilla teillä, (5 sylinterinen malli).
Subaru vastaavasti juuri vastakohta Volvolle heikolla metsäteillä. Kaikkien metsäautojen kassa on tultu toimeen, heikoilla tienpohjilla kulkemiseen taitaa kokemus tuoda sopivasti varovaisuutta, että saa ne varsinaiset työt tehdyksi metsätiloilla.
Minulle myös on huonon sään aikaan autosta on tullut webaston ansiosta tauko ja ruokailu paikka !
Helikopteri levitys on ollut vuosien aikaan kokonaisuutena paras levitystapa, sen etuja on tasainen levitystulos ja kuvion säästyminen ylimääräisiltä painumilta.
Helikopteri lannoituksen aikaan kannattaa käydä paikalla ja seurata ammattilaisten työskentelyä varastolla ja levityspaikalla. Toiminta yllättää myönteisesti, lisäksi lentolevityksestä saa muistoksi lannoituksen laaturaportin, joka kertoo helikopterin lentoradat.
