Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski, sori epätarkka ilmaisu. Sahatavara markkinat maailmalla on muuttuneet, on tullut uusia ostaja maita joissa varsinkin lyhvet mitat kaupankäynnin keskiössä.
Sahurille tämä tarkottaa myönteistä kehitystä, koska rungon tyvi, väliosa ja latva-alueet on uusissa ostajamaissa mahdollista paremmin hyötyntää tukkikertymässä.
”Sahurin mitat” luovutettuna kilpailialle ei vällämättä sisälläkkään sitä kaikkea mitä sahurin omakorjuu pystyy toteuttamaan, silti kansan keskuudessa voidaan puhua, että ”kilpailiallakin” on sahurin mitat.
Tavaralajikauppa josta samasta leimikosta luovutetaan osa eri puunkäyttäjille on kahta mallia. Yleisempää on vain yhden tavaralaji pituuden ja tietyn läpimitta alueen siirtyvän eriloispuun käyttäjälle.
Toinen on ns. sahurin mitat, yleist tukkipituudet, mutta vaikka ne luovutetaan kilpailijalle niissä on yleensä vähemmän pituuksia ja mahdollisuuksia katkoa tukki tarkasti talteen, eli sahuri ei luovutakkaan kokonaan omaa kilpailuetua kilpailialle, vain osan joka on omassa hankinnassa hitaampin kertyvä pituus ja läpimita-alue.
Suomessa tehdään metsäkauppaa valtavan paljon kappalemäärinä ja lisäksi hvinkin laadullisesti erilaisissa kohteissa.
Myyjän odotusarvo voi olla virheellinen jo ennen kaupantekoa, siihen voi olla syynä puumäärä ja tavaralaji arviot, jonka vääristymä voi näkyä myöhemmin hakkuun ja kaupankäynnin arvosteluna myöhemmissä vaiheissa.
ps. pahimmillaan yritttäjä ja koneenkuljettajat voi joutua niistä sitten siaiskärsiöiksi !
Isossa kuvassa puukauppa ja korjuu onnistuu yleensä hyvin ja luotettavasti, tähän vaikuttaa metsänmyyjän tiedon lisääntyminen, ja tieto siitä mitä runkoja moto käsittelee ja katkoo- on tallessa, koneella korjataan, vaihtelevissa olosuhteissa vuodet ympäri.
Motomittauksen alkuaikoina myyjäpuolen ymmärrys ja epätietoisuus johtui tiedon puutteesta ja kokemattomuudesta koneen mittaustapahtumaan. Nykyisin motomittaus on käytännössä tarkka ja joustava tapa saada metsärahat ja työpalkat ajallaan maksetuksi.
Nämä paljon puhutut lyhvet mitat kauppakirjalla eri läpimitta luokissa on kiistatta myyjälle edullisia kun pyritään tukkikertymä saamaan tarkasti talteen.
Ostajat käyttää eri käytäntöjä, joku voi rajata lyhven mitan vain tuoreen oksan-alueelle ja rajata sille tietyn yleensä pienen prosentin. Toinen, yleensä sahuri antaa sille laajemman tekomahdollisuudet, esim. kokorungon alueelle ja useampaan läpimitta luokkaan.
Omana kokemuksena olen huomannut, että sellu firmat on tarkempia siitä mitä katkonta matriisi toivoo katkottavaksi ja mistä läpimitta-alueesta. Sahri on ollut reilumpi niille mitoille mitä matriisi on tuonut motolle katkottavaksi.
Sahurilla leimikko kohtaiset ylitykset on olleet suhteellisia, koska leimikot vaihtelee laadullisesti, heikkolaatuisessa leimikossa lyhvet mitat on eduksi myyjälle eikä seuraavista hyvä laatuisesta leimikosta vastaavaa ylitys tarvetta synny. Ja kuukausi kohtainen katkonta traportti sahalla, on silti Ok.
Samaa mieltä Metsuri motokuskin kassa. Jyrkin tapasin metsänhoitotöissä Pohjois-Karjalan metsätilolla, nähtyäni Jyrkin työnjälkeä metsässä arvostus häntä kohtaan nousi entisestään.
Uuden vuoden seuraavat tapahtumat taitaa olla metsäveroilmoitukseen liittyvät asiat, ellei nyt alkutalven aikaan moto ilmottaudu lopettamaan viime talven leimikon lopetusta, muuten viime vuodet työt tiloilla on hyvässä tasapainossa ja voi siten rauhassa odotella talven hyviä hiihtolatuja.
Loppusyksy täällä oli nousevan hinnan aikaa ja kauppojakin syntyi männikön päätehakkuu ja energiapuu harvennus leimikoista. Talvitöiksi jäi syksyn tuulituhojen-ja hirviaitojen tarkastukset ja mahdolliset korjaukset.
Kesäksi suunnitteilla on lannoituksen yhteishanke, kaivuritöinä hakkuualan muokkaus ja tien reunaojien kunnostus ja rumpujen asennusta, Metka-raivauksia on vakio määrä n. 3-4 ha ja pienialaisia täydennys istutuksia.
Oikeuden mukaisia ja tasapuolisia näkemyksiä Nostokoukku, Rane 2 ja A. Jalkanen. Maanomistajana raakku asia näyttää nyt Stora Esson tehneen huolimattoman ja hätiöidyn päätöksen yrittäjää kohtan lopettamalla työmahdollisuuden.
Stora Enso valtakunnallisesti suurena ja vastuullisea puunkäyttäjänä olisi saanut koulutuksen ja neuvonnan kautta alihankkian toimet tarkennettua ajantasalle, koska yrittäjällä on perusasiat kunnossa kaluston ja henkilöstön suhteen, lisäksi kun Storan omakin puuhuoltokin on yrittäjien varassa.
Osa leimikosta tekemättä: Palataampa siihen vuoteen kun puunmyyntiä alettiin markkinoida kuutio. fi:n kautta. Uutta sovellusta markkinoitiin ja esiteltiin koulutuspäivinä puunostajille, Uusi mahdollisuus ilman maastokäyntiä innosti lähinnä metsäpäälliköitä ja oston esimiehiä, koska leimikot oli otettavissa ilman maastokäyntiä.
Kauppoja syntyi, mutta niistä paljastui pian, ettei ne olleet konekorjuuseen sopivia kaikilta osiltaan. Nämä kaupat, jossa motomies oli ensimmäinen joka leimikkoon tutustui toi pettymyksiä koko osto- ja korjuu tapahtumaan. Yleisin syy niissä oli ennakkoraivauksen puute ja vaihteleva poistettavien runkojen koko kuviolla. Käytäntö palasi pian entiseen perinteeseen, jossa leimikon tiedot selvitettiin maastokäynnillä ennen tarjouksen tekoa.
Omalle kohdalle koneen poisvientiä kesken kuvion on sattunut vai kerran talven viimeisillä lumilla, sekin konerikin takia.
Pystykaupan korjuuohje hakkuuoikeuden omistajalta yrittäjälle on se kauppakohtainen suunnitelma leimikon korjuusta. Korjuuohje sisältää tavaralajit, katkontaohjet, varastopaikat ym. muut kauppasopimuksella sovitut asiat, korjuuohjeen sisällöstä ei yrittäjä voi poiketa omalla päätöksellään.
Korjuuohjeella pyritään yksinkertaistamaan ja selventämään yritäjän työmaiden aloitusta, hakkuuta ja puutavaran varastointia ostajan haluamiin varastoihin. Moto kuljettajan / ”yrittäjän on pystyttävä luottamaan korjuuohjeen tietoihin”.
Tämän hetkisillä Raakkujoen savotan taustatiedoilla en voisi syyttää koneketjun toimintaa, vaan katse siirtyisi puunostajan korjuuohjeen lähettäjään / operaattorin toimintaan.