Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Pikitie ei sinällään ole tae kelirikkoleimikolle, joskin yleensä luo edellytykset. Isot valtaväylät , kuten meillä esim. 5-tie kulkee tilan halki, mutta silti joutuu vierustaa ajamaan metsään päästäkseen. Kahdella tilalle kylläkin aivan omaa asfalttitietä, kun tie järjestelyjä aikojen saatossa tehty. Ensiviikolla metsäfirma aikoo parikymmentä kuormaa tielle ajaa hakkuillemme asfaltilta tilustielle. Kymmenkunta tilaa pikiteiden varressa on, olemme pyrkineet tielle näkyvät osat hoitamaan edustavasti ohikulkijoiden iloksi.
Maksut ovat tulleet ajallaan, Stora Enson maksuaikataulu nykyisin 50 vrk aikaisemman 45 vrk sijaan, kun puut tienlaidassa ( maksu pe. n. klo 12.. MHY;lla taasen 60 vrk maksuaika täällä . Yleensä isot toimijat muuallakin kuin metsäalalla ovat vuosikymmen kuluessa pidentäneet maksuaikoja. 30 vrk aikaisemmin oli yleinen, mutta nykyisin käytännössä tuplaantunut. Pääomat ovat kierossa, usein varastot ostovelallisten tai alihankkijoiden ”rahoittamia.”
Ainakin MHY jonka tunnen, toimii niin, että valtaosalle korjuupalvelun puille on toimituskaupat voimassa. Leimikoiden turpoaminen väliin varastoja kasvattaa, myös kelit ym. vaikuttavat tilanteisiin. Pääsääntöisesti kalikoille on ns. loppukoti, mutta puolivuosittain pääsääntöisesti sopimusten hinta/ tarkistusneuvottelut. Tällä hetkellä uudet hinnat kuiduissa etenkin ovat laskevat, joten se katteita tuppaa syödä. Resurssit pitää olla kunnossa, eli kassassa miljoonia, ettei likviditeetti kapeikkoja synny. Taitaa vaan joillakin olla limiittitili pankin velkapuolelta käytössä.
Kyllä monet MHY ovat osumaa ottaneet juuri energiapuusta. Kai jollekin tulee pakkoliitos konkurssin välttämiseksi. Energiapuun kysyntä reilu vuosi sitten loppui kuin seinään. Jos ei ollut ajan hermolla, niin rahat seisovat maatuvissa risukasoissa laskevan hinnan kera. Kyllä kuitupuun hinnan lasku samoja talousvaikeuksia yhdistyksille aiheuttaa, joilla liikevaihdosta leijonan osan hankinta/ korjuupalvelu tuo. Paljon riippuu toimitussopimuksissa, kuinka paljon ja mihin hintaan ne on tehty.
Ei ole satusedät asialla, vaikka vähemmän tilakauppaa tehneet niin saattavat luulla. Itselläkin on liikekumppani nuori insinööri, jolla on Tornatorin luokkaa tila-analyysit ja tiedostot. En näitä keinoja täällä lähde selvittelemään, millä lailla poimintaa haravoidaan tilatarjonnasta. Saattaa mennä vuosia tai kuukausia, mutta kyllä voin todeta, että ei mahdotonta ole ollut. Taimikot ja maapohjat kaupanpäälisiksi ym, niin se vain menee.
En tiedä millainen omakohtainen kokemus Gla:lla on, mutta olemme viime vuosina vuosittain myyneet yli 10 000 m3 puuta pääasiassa juuri ostetuilta tiloilta . Siinä riskit kyllä oppii kohtalaisesti tunnistamaan, huonolaatuisemmat myydään runkohinnalla. Lahonkin olemme kohtalaisen hyvin pystyneet ennakoimaan, rinnemaaston huiput ovat kuusikoissa niitä lahon paikkoja. Vähäisen kokemuksen ja metsällisen tietämyksen / tuntuman omaavien kohdalla, joita valtaosa on, niin pitää kyllä paikkansa edellisen kommentoijan riskianalyysi.
Kun ostaa sopivan tilan, niitä kyllä vapailta markkinoilta tosin harvoin löytää, kun isot puut myy, niin loppu tilalle ei paljoa hintaa usein jää. Silloin myöskin tulevaisuuden riskit ovat minimissä. Kun ostat taimikkoisen tilan, ei siinä ole suuremmin piileviä puuvarantoja. Eli suomeksi sanottuna, ei puukaupan turpoamisen toivoa ole. Alipuustoinen tila-arvio avain hyvään kauppaan ostajan kannalta, kun taas jos puusto yliarvioitu, niin silloin kyllä myyjä tekee hyvän kaupan. Näin se vain menee, kun itsekin olen omiin nimiin, että tilayhtymän ja sisaren nimiin kauppoja puolensataa 35 vuoden mittaan tehnyt. Nyt viime vuodesta asti nuori liikekumppani metsästää sopia kohteita, hänen ansiostaan viimeiset tilat saatu ostettua.
Makarov edellä kirjoitti millaisia tiloja myytävistä kannattaa poimia. Ne ovat kannattavia ostaa , eikä välttämättä paljoa pääomaa sido hakkuiden ansiosta. Kyllähän asia on niin, että etenkin MHY ketjun metsätilojen kautta myytävät tilat ovat hinnoiteltu kalliilla puiden keskihinnoilla. Ken luottaa tila-arvioon maksaa kyllä metsätaloudellisesti ylihintaa, mutta kylläkin markkinahintaa.
