Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Yleensä sähkölinjakorvaukset maksetaan vasta linjan valmistuttua, useimmiten siihen kuluu alkulunastuksesta useita vuosia. Täällä vain yksi maanomistaja pyysi korvausrahat heti, kun valtioneuvoston lupa linjalle tuli . Ei varmaan taida vielä kokemuksia suuremmin olla uuden lain ajalta.
Tältä alueelta on parhaat ilmakuvat vuodelta 1945. Metsät ovat mitä ovat, mutta peltoja heinäseipäineen on joka puolella. Olen ihmetellyt, miksei julkisessa keskustelussa ennallistamisesta ym. tukeuduta näihin historiallisiin valehtelemattomiin ilmakuviin. Täällä monessa silloisessa tiettömässä korvessakin pikkutönö tilkkuviljelyksineen näyttää olleen. Hevosella pääsi moneen paikkaan, joten eipä kummoista uraa tarvinnut.
Pikitie ei sinällään ole tae kelirikkoleimikolle, joskin yleensä luo edellytykset. Isot valtaväylät , kuten meillä esim. 5-tie kulkee tilan halki, mutta silti joutuu vierustaa ajamaan metsään päästäkseen. Kahdella tilalle kylläkin aivan omaa asfalttitietä, kun tie järjestelyjä aikojen saatossa tehty. Ensiviikolla metsäfirma aikoo parikymmentä kuormaa tielle ajaa hakkuillemme asfaltilta tilustielle. Kymmenkunta tilaa pikiteiden varressa on, olemme pyrkineet tielle näkyvät osat hoitamaan edustavasti ohikulkijoiden iloksi.
Maksut ovat tulleet ajallaan, Stora Enson maksuaikataulu nykyisin 50 vrk aikaisemman 45 vrk sijaan, kun puut tienlaidassa ( maksu pe. n. klo 12.. MHY;lla taasen 60 vrk maksuaika täällä . Yleensä isot toimijat muuallakin kuin metsäalalla ovat vuosikymmen kuluessa pidentäneet maksuaikoja. 30 vrk aikaisemmin oli yleinen, mutta nykyisin käytännössä tuplaantunut. Pääomat ovat kierossa, usein varastot ostovelallisten tai alihankkijoiden ”rahoittamia.”
Ainakin MHY jonka tunnen, toimii niin, että valtaosalle korjuupalvelun puille on toimituskaupat voimassa. Leimikoiden turpoaminen väliin varastoja kasvattaa, myös kelit ym. vaikuttavat tilanteisiin. Pääsääntöisesti kalikoille on ns. loppukoti, mutta puolivuosittain pääsääntöisesti sopimusten hinta/ tarkistusneuvottelut. Tällä hetkellä uudet hinnat kuiduissa etenkin ovat laskevat, joten se katteita tuppaa syödä. Resurssit pitää olla kunnossa, eli kassassa miljoonia, ettei likviditeetti kapeikkoja synny. Taitaa vaan joillakin olla limiittitili pankin velkapuolelta käytössä.
Kyllä monet MHY ovat osumaa ottaneet juuri energiapuusta. Kai jollekin tulee pakkoliitos konkurssin välttämiseksi. Energiapuun kysyntä reilu vuosi sitten loppui kuin seinään. Jos ei ollut ajan hermolla, niin rahat seisovat maatuvissa risukasoissa laskevan hinnan kera. Kyllä kuitupuun hinnan lasku samoja talousvaikeuksia yhdistyksille aiheuttaa, joilla liikevaihdosta leijonan osan hankinta/ korjuupalvelu tuo. Paljon riippuu toimitussopimuksissa, kuinka paljon ja mihin hintaan ne on tehty.
Ei ole satusedät asialla, vaikka vähemmän tilakauppaa tehneet niin saattavat luulla. Itselläkin on liikekumppani nuori insinööri, jolla on Tornatorin luokkaa tila-analyysit ja tiedostot. En näitä keinoja täällä lähde selvittelemään, millä lailla poimintaa haravoidaan tilatarjonnasta. Saattaa mennä vuosia tai kuukausia, mutta kyllä voin todeta, että ei mahdotonta ole ollut. Taimikot ja maapohjat kaupanpäälisiksi ym, niin se vain menee.
