Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän se niin on, että energiapuun kultainen hetki oli ja meni. Tämän vuoden pakkaset sulattelivat varastoja, jos talvi olisi ollut viime vuoden toisinto, olisi ensitalven puut varastossa. Hinnat ovat laskeneet, joten huonoimmat kohteet alkavat olla nolla hintaisia kantorahalla mitaten. Kuluva talvi antaa vuoden jatkoaikaa, mutta sähkökattilat ym. valtaavat alaa energiapuulta kiihtyvään tahtiin. Kyllä energiapuuta jatkossakin kuluu, määrät kylläkin pienevät jatkuvasti. Kun hakepuuta on yllin kyllin tarjolla, niin hinta putoaa vielä uskoakseni nykyisestä kohti Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle. Ei niillä hinnoilla hurrattu, paikalliset vaihtelut varmaakin lisääntyvät, täällä itäisessä suomessa ei hyvältä näytä jatko.
UPM on hiljalleen siirtänyt painopistettä pohjolan satamasulkujen ja lakkojen luvatusta maasta, muutenkin kalliista toimintaympäristöstä pois. Suomalaiset ovat osakkeetkin valtaosin ulkomaille myyneet vuosien varrella, se siitä suomalaisuudesta. Parhaat tehtaat varmaan UPM täällä pitää, kunhan kassavirta on riittävän hyvä. Suomeksi sanottuna markkinatalouden ehdoilla suuret yritykset toimivat, ei siinä syntyjuuret paljoa paina.
Oudolta vaikuttaa tämä yksipuolinen hinnan tarkistus alaspäin. Itse olen myynyt MHY:n korjuupalvelun hakkuuseen , jossa hinta sovittu kuten yhtiöiden puukaupassa sopimuspaperiin. Homma pelannut erinomaisesti ja sovittu on pitänyt. Ennen eräillä yhdistyksillä oli tosiaan arviohinta, jolloin puunmyyjä ei tiennyt millaisen lopputuloksen hinnansuhteen saa. Luulin sellaisen olevan historiaa, mutta eipä taida niin olla. Ennen kun MHY/henkilöstön puukauppataidot/ riskien ottaminen oli vajavaista, silloin tekivät näitä korjuupalvelusopimuksia, missä riskit jäivät myyjän kontolle.
Juuri näin, moottori on niin harva, kuin roskin jk-hakkaajan metsä. Autosta voi kehua, ettei ole öljyjä tarvinnut vaihtaa, vaan joskus lisätä. No lopputulos sitten on, että tielle jättää moottoririkon johdosta. Korjaamolla kun öljyropun avaavat, niin metallihiukkasilla höystetty musta öljytippa sieltä herahtaa.
Sama se on jk-metsän omistajan rehevän maan kohteessa, ei tule kuluja uudistamisesta, mutta pitemmän päälle tili jää laihaksi verrattuna jaksollisesti metsänsä hoitaneeseen. Mutta tärkeintähän joillekin on, ettei rahaa ole taimiin mennyt yhtään euroa.
Kyllähän se suojelun pikkuinen lisääminen johtaa samaa, kuin norppien suojelu. Ensin loppui kalastus, sitten vakituisen asumisen luvat evätään norpparauhan nimissä. Ei ole tällä menolla pelkoa hakkuiden kasvattamisesta, tuotanto siirtyy otollisempiin maihin pikkuhiljaa. Kiinassa toimitaan vanhaan viisiin, ei siellä valitukset pitkitä investointeja. Lakkojakaan ei ole aikoihin ollut, vaan työtä painetaan hiukan toiseen tahtiin olemattomilla lomilla. Ei tarvitse olla kummoinenkaan pessimisti, nähdäkseen että Eurooppa on häviämässä lähes kaikilla aloilla .
Kylvin viime keväänä kivikkoisen pienaukon, todella terhakoita männyn taimia kasvoi kesän mittaan. Asia on juuri noin mitä Timppa kirjoittaa. Käsinkylvössä kuun metsurin kengällä siemenet maahan hieraisee, niin itäneet siemenet eivät ole kuivamassa. Olen huomannut juuri ennen lumen ja roudan tuloa muokatuilla kuvioilla luonnon lennättämät siemenet itävät kuivamatta . Ilmeisesti keväällä maan sulaessa, maa-ainesta liukenee siementen päälle.
Boorilannoitus on edullista, ei siitä itselle maksettavaa paljoa jää. Tämän hetken Metka-tuki kattaa 155 eurolla kulut valtaosin. Viime vuoden rahoituspäätös on 102 ha hyväksyttyjä. Käydään tilukset läpi, koska ei ehdot jatkossa ainakaan parane. 5 vuoteen kohteilla ei saa olla hakkuita, perivät niiltä osin takasin, myöskään taimikon hoidon tukea ei kyseisenä aikana .
Todennäköisesti nykyhinnoillakin kannattaa, mutta paljon huonommin kuin ennen Ukrainan sotaa. Itse pidän lannoitustaukoa toistaiseksi, enkä ole omt maita lannoittanut, enkä aio. Kasvavat ilmankin ihan tarpeiksi, sitä karummat ymmärtääkseni antavat paremman suhteellisen hyödyn. Ennen päätehakkuuta lannoitukset olleet, mitä joskus on toteutettu.
