Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Useimmissa Afrikan maissa maissa taitaa tavallisella kansalla olla kovin vähän sananvaltaa. Vaaleissa hallitseva presidentti tai hallitus usein yltää lähemmäksi 100 prosentin ääniosuutta. Johtajat laittavat rahat liiviinsä, tavalliselle kansalle sitten muruset. 60 vuotta maat olleet enempi tai vähempi itsenäisiä, mutta harva maista on vaurastunut, vaikka osalla luonnonrikkauksia. Grönlannin rikkauksien hyödyntäminen ei köyhän hommaa, joten ei aivan lähiaikoina toteudu.
Tapamme korottaa palkkoja tuottavuutta enemmän, myöskin verrokkimaihin nähden enemmän johti devalvaatioihin. Sillä kilpailukyky palautettiin, tuontitavarat siinä kallistui, joka taas johti inflaatioon. Se taas johti palkankorotuksiin ostovoiman säilyttämiseksi. Semmoista oli meno markkasuomessa. Silloin onneksi valtion velkaa oli suhteellisen vähän, toisin kuin nyt. Euroaika on tuonut rahamarkkinoille vakauden, euro vaan taitaa olla meille liian kallis tällä hetkellä.
Metsärahastot ,ainakin osa on kuplaa metsiensä arvostuksessa tehnyt. OP rahaston taitaa olla kohdillaan, myihän Tornatorille 10 000 ha pamaskan. S pankin rahaston metsät maallikon silmissä kovin korkealle arvostettu. ainakin jos vertaa johonkin toiseen. Enkä usko niiden olevan olennaisesti runsaampipuustoisia tai muita arvoja keskimääräistä enemmän.
Olemme vuosien saatossa Etelä-Savossa myytäviä palstoja syynänneet, kyllä pääsääntöisesi hintavia metsätalouden näkökulmasta. Ennen sanottiin, että ostaja teki hyvät kaupat. Nyt uskon useimmiten asian olevan päinvastoin, eli myyjä teki hyvät kaupat ostajan kustannuksella. Kyllä markkinoilta löytyy hyviäkin ostettavia, pitää vaan osta niitä sieltä seuloa. Näin me teemme, silloin kaupat ostajan kannalta metsätaloudellisesti järkeviä.
Minäkin kuulun siihen joukkoon, joka näkee Ylen, kuten HS;n vihervasemmistoon reilunlaisesti kallellaan uutisannissaan olevaksi. Suhtaudun niin ulkomaan, kuin kotimaan eräisiin uutisiin samanlaisella katsannolla, kuin kyseisten puljujen metsäuutisointiin. Hyvä esimerkki on olemattoman pienten mielenosoitusten jatkuva uutisointi, kun muutama kymmen sopivan katsantokannan omaavaa kokoontuu. Jos ei näille annettaisi nykyisen kaltaista uutisarvoa, kuihtuisi homma käsiin.
Trump on neuvoja kuunnellut kauppamiehen korvalla, taitaa miljoonan jokaiselle grönlantilaiselle tarjota. 50 miljardia kauppahinta silloin olisi, jos kaikki ottaisivat maksun. Luulen että muutamaa tuhatta henkilöä lukuun ottamatta tarjous menee lopulta läpi, jos siihen pisteeseen etenee.
Kyllä se on niin, että ken käy kuvio kuviolta tiluksiaan läpi päätöksien pohjaksi vuodesta toiseen, niin sanon ettei siinä hommat edisty. Sama koskee joiden jatkuvaa laskelmien tekemistä, ollen vuosien varrella tälläisten kohdalla tullut siihen lopputulokseen, tyhjästi eteenpäin. Kyllä kyky pitää kehittyä itselle niin, ettei tyhjän työtä pyöritä.
Trump pyörittää taitavasti maailmaa, milloin mistäkin uutisaiheesta, Metsälehden keskustelupalstasta alkaen. Palaa sopivin väliajoin asiaan, kuten Grönlantiin ja taas muutama päivä sitä sitten uutisten keskiössä jauhetaan. Vävy taitaa olla toista maata, joka jo ensimmäisellä kaudella osasi asioita järjestellä. Odotellaan rauhassa mitä kolmen vuoden sisään tapahtuu, sitten olemme viisaampia.
Ei voi laskea järkevästi kuviokohtaisesti, eikä paljonko hehtaaria kohden tuli vuodessa euroja. Tämäntapaiset laskutoimitukset sopivat iltapäivälehtien juttujen aiheeksi, eipä paljoa muuhun. Jos et myy mitään vuodessa, niin näillä metodeilla tappiota näyttää vaikka metsä kasvaa joka vuosi. Toissa vuotena eräältä ostotilalta myytiin puolella miljoonalla , eli reilu kymppitonni hehtaaria kohden. Viime vuona viidellä tonnilla, eli satanen hehtaarilta myyntituloa. Tänä vuonna, jos ei luonnontuhoja tule niin nolla euroa ha.
Eiköhän Tanskan kannattaisi niellä ylpeytensä ja myydä Trumpin Yhdysvalloille Grönlanti. Natokin pysyisi yhtenäisenä, USA; n nytkin todellinen isäntä käytännössä siellä on. Tanskan asevoimat eivät siellä pysty operoimaan. Todellinen syyhän on Trumpin egoon liittyvä asia, haluaa olla se presidentti, joka laajensi pitkän tauon jälkeen valtakuntaa.
