Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä tapauksessa jatkettu tarjous olisi ollut himpun huonompi, kun ylenmältä taholta hintarajoitus tuli.
Oma neuvoni on, kysy paljonko naapuri olisi valmis maksamaan. Sitten alkakaa hieromaan sopuisaa lopputulosta. Naapurisopu kannattaa koittaa säilyttää, jos pyytää ylisuurta korvausta saattaa se pitkässä juoksussa tulla kalliiksi. Pahimmillaan tiedän tapauksia, että hengenvaaran on rajariidat aiheuttaneet. Silloin ei eurokorvauksen summa paljon lämmitä.
Ei odottele enää , lyötiin kaupat lukkoon, kun näytti hintojen nousutoiveet haihtuneet. Tarjous ei olisi enää tällä viikolla ollut noilla hinnoilla voimassa. Aika näyttää oliko ratkaisu oikea, myöskin tuuli kaatoi hiukan lisää puuta, joten niiden hinta ei ainakaan syksyä kohden nouse.
Riippuu tien pituudestakin, mitä kannattaa tehdä. Jos tiesi on puolikilometriä tai yli, silloin ajata parin kolmen vuoden välein pienarleikkurilla . Itse olen vähäliikenteisiä heinittyneitä tällä lailla pitänyt henkilöautolla ajo kunnossa. Vesakoituneen ja heinittyneen tien lanaus toivotonta, tulee juoksematon mälli tienlaitaa työnnettäväksi.
Voi myös ruveta ahkerasti autolla suojaamaan, kyllä sekin auttaa. Tai myy talvileimikko puita, jolloin auraavat pakkasella. Silloinkin varvut leikkaantuvat hyvin. Jos tiesi parisataa metriä, niin ruisku selkään torjunta-ainetta säiliöön.
Kovin on Rahmametsurin kirjoitus synkähkö. Oma näkemykseni on, että aikataulu tehtaiden lopetukselle väärä. Tehtaat sinänsä kyllä harvenevat, mutta korkeintaan tehdas vuodessa. Mitä puun hintaan tulee, se on poikkeuksellisen korkea lopputuotteiden hintaan nähden. Itämeren hankinta-alueella hinnat ovat nousseet Venäjän tuonnin lakkaamisen seurauksena. Puupula kun vaivaa yleisemminkin Eurooppaa, ei vain Suomea.
Metsämaan valmistus on taasen lopetettu, joten hinnat eivät tulee euromääräisesti suuremmin laskemaan . Hinnan nousu kylläkin pysähtyy, jolloin reaalihinnat kääntyvät varovaiseen laskuun. Tässä vierellä UPM;n Euroopan suurin havuvaneritehdas Pellos seisonut jo parikuukautta. Ei puupulan takia, vaan lakkoa lakon perään. Tehtaat siirtyvät hiljalleen sinne, missä satamat ja tehtaat eivät ole lakkojen armoilla.
Satu Seppo HS:n palstalla ei tosiaan ymmärrä, että veroja maksetaan tulosta. Jos menot, eli vähennykset syövät tulot, on vero silloin maalaisjärjellä 0 euroa. Mitä muutoin kirjoitukseen tulee, kuuluu lehden tapaan yrittää muokata mielipideilmastoa yleensä metsänomistaja vastaiseksi. Nyt budjettiriihen päivälle tämäkin tohtorin sepustuksen julkaisu sattui. Se pitää paikkansa, että metsävähennystä hyödyntää varakkaampi väki. Mutta he ovat yleensä sitä aktiivisinta metsänomistaja kuntaa, johon itsekin kuulun.
