Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Siinähän se kuusitukin hinta kesäleimikoissa pyörii. Tilastoissa nousu ei näy suoraan, koska yhtiöt tarjoavat ” aikaisuus” lisää useita euroja. Siihen kun lisätään bonukset, niin tekevät yli 5% varsinaisen kauppahinnan ainakin meillä. Odotellaan vielä parikuukautta, sinä aikana markkinat tapansa näyttävät.
Näin asia on, mitä Apli edellä kommentoi. Myös turpeen osalta asia näin, turve ei tule palaamaan energianlähteenä kuin suuressa kansallisessa energiahätätilassa. EU Euroopan kilpailukyvyn syö tyhmät direktiivisäädökset ,kilpailijoita korkeammat tuotantokustannukset lyhyine työaikoineen. Väki laiskistunut, liian iso julkinen sektori, paljon väkeä jotka eivät ole koskaan tehneet palkkatyötä, vaan tukien varassa sukupolvesta toiseen. Suomikin sahaa metsätalouden oksaansa kovaa vauhtia, joten köyhtyminen ja kuihtuminen taitaa jatkua jatkossakin.
Korkojen nousu taitaa tilakaupassa eniten hyydyttää sijoitusrahastojen ostohaluja. Sehän on käteisostajalle vain etua, jos korot nousevat. Tornaattor kylläkin lyö vain lisää löylyä, vielä uupuu neljännes miljoona hehtaaria miljoonasta . Energian suhteen hinnat nousevat ja laskevat, pitkässä juoksussa energia on tainnut halventua. Öljyäkin piisaa yllin kyllin, eiköhän kuljetushäiriötkin vuoden mittaan poistu.
Yleensä sähkölinjakorvaukset maksetaan vasta linjan valmistuttua, useimmiten siihen kuluu alkulunastuksesta useita vuosia. Täällä vain yksi maanomistaja pyysi korvausrahat heti, kun valtioneuvoston lupa linjalle tuli . Ei varmaan taida vielä kokemuksia suuremmin olla uuden lain ajalta.
Tältä alueelta on parhaat ilmakuvat vuodelta 1945. Metsät ovat mitä ovat, mutta peltoja heinäseipäineen on joka puolella. Olen ihmetellyt, miksei julkisessa keskustelussa ennallistamisesta ym. tukeuduta näihin historiallisiin valehtelemattomiin ilmakuviin. Täällä monessa silloisessa tiettömässä korvessakin pikkutönö tilkkuviljelyksineen näyttää olleen. Hevosella pääsi moneen paikkaan, joten eipä kummoista uraa tarvinnut.
Pikitie ei sinällään ole tae kelirikkoleimikolle, joskin yleensä luo edellytykset. Isot valtaväylät , kuten meillä esim. 5-tie kulkee tilan halki, mutta silti joutuu vierustaa ajamaan metsään päästäkseen. Kahdella tilalle kylläkin aivan omaa asfalttitietä, kun tie järjestelyjä aikojen saatossa tehty. Ensiviikolla metsäfirma aikoo parikymmentä kuormaa tielle ajaa hakkuillemme asfaltilta tilustielle. Kymmenkunta tilaa pikiteiden varressa on, olemme pyrkineet tielle näkyvät osat hoitamaan edustavasti ohikulkijoiden iloksi.
