Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Paljon mahdollista.
Täytyy olla kova Metsäliittolainen, jos uskoo osuuspääoman olevan vähempi riskinen kuin metsänomistaminen. Jos aikanaan ei Kirkniemen paperitehdasta olisi Sapille saatu myytyä , niin kylmät siinä olisi osuuskunnalle käynyt. Nyt MG on kohtalaisen vakavarainen, mutta viime ajat tappiolla pyörinyt. Heidän tuotantolaitokset pääasiassa Suomessa, jossa ei näkemykseni mukaan parasta tulosta jatkossa tulla saamaan maailmassa.
Kannattaa katsoa paljonko se julkisen myynnin hintanäkemys on korjattuun summa-arvoon ( käypäarvo). Täällä yhdistysten omistava valtakunnallinen johtava välitysketju on ruvennut lisäämään kymmenisen prosenttia lisää aikaisempaan verrattuna. Hyvästä tilasta kannattaa maksaa, huonosta taasen ei. Olemme neljä tilaa kuluvana vuotena ostanee julkisesta myynnistä, mielestämme olemme tehneet aivan kelpokauppoja. Rahoituskulut eivät käteisostajaa , kuten meitä rasita. Velaksi ostajien laita on toinen, ja se tulee heijastumaan hiljalleen tarjouksiin , luoden hinnan laskupaineita.
Yhtiö jolle olemme pääsääntöisesti leimikot myyneet, maksaa kuusikoiden päätehakkuussa havuista ainespuu kuutioiden mukaan. On hyvä systeemi, kävi havujen mitenkä tahansa. Olemme myös ajattaneet omaan laskuun hakkutähteitä, mutta tällä hetkellä tällä seudulla ei ole mielekästä taloudellisesti.
Venäjällä on etäisyydet valtavia ja niin on suoalueetkin. Aikanaan tuttu metsäalan kaveri työskenteli venäläisen puun parissa paikanpäällä. On alueita , että kantavat maa-ainekset ovat lähes tuhannen kilometrin päässä. Siellä menneinä vuosina puunkorjaaja rakensi tiet, jotta puut saatiin liikkeelle. Puuhan kannolla oli meikälisittäin lähes ilmaista, mutta korjuu kallista. Joten Venäjän puuvarannoista järkevästi hyödynnettävissä nykyisellä infralla/tiestöllä on vain murto-osa. Taitaa pitkään aikaan Kiina olla ainoa, joka sinne uskaltaa investoida venäjän maahan.
Näitä Ville Kopran kaltaisia tosiaan Suomi tarvitsisi. Mutta tässä maassa vihervasemmiston ääni kuuluu Yleisradiosta valtavirtana, myös tiedotusvälineissä sama virsi kuuluu. Ajelin tänään sadepäivänä sivuteitä, kyllä oli sitten viimekerran ennallistaminen sivukylillä edistynyt. Moni huopa tai tiilikattoinen rakennus luhistumaisillaan ja pienet pellot usein karvettuneet.
Kannattaa kahdesti miettiä, millä talosi lämmität. Oma valintani olisi maalämpö, itsellä sellainen ollut kymmenkuntavuotta. Kolme vuotta yksinomaan , kun en ole hakekattilaa päälle laittanut. Kun ikää tulee lisää, silloin maalämpö on hyvä valinta. Kallishan alku investointi on, mutta jos rahaa on, niin ei muuta kun toimeksi. Viime vuonna metsätilan mukana tulleesta talosta kun löytyi tiliote, rahaa tilillä lähes neljännesmiljoona euroa. Uunien kanssa vanhus loppuun asti ponnisteli puineen, valtio ja kaupunki sai hyvän perinnön.
