Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Harvennushakkuissa on minusta tärkeintä että ne tehdään ajallaan. Turha odotus hintojen nousun toivossa voi viedä tilanteen vain huonompaan suuntaan. Onhan kyseessä kuitenkin hoitohakkuu ja varsinainen tili tehdään seuraavassa harvennuksessa ja päätehakkuussa kun tukkia aletaan saamaan.
Jos tehtäisiin taimikonhoidot ajallaan niin olisiko tuo ennakkoraivaus ongelma?
Kuutio toimii hyvin ja olen käyttänyt sitä asiakkaiden tarjouspyynnöissä. Kuutiossa ei valitettavasti ole kaikki sahat ja niille täytyy tarjouspyyntö lähettää sp:na.
Sinun kaupassasi ei noilla sahojen puuttumisella ole merkitystä.
Hyötyjä on niin vähän että ei maksa vaivaa ensiharvennuksella. Ei muuta kuin tarjoukset suoraan yhtiöille ja teette ostomiehen kanssa yhden välitarkastuksen. Sovitte sen jo kaupanteko hetkellä. Turhasta ei kannata maksaa.
Tuosta korjuun tarkkailusta sen verran vielä. Uusille metsäkonealan oppilaille opetetaan jo koulutuksen alkuvaiheessa oman työn tarkkailua eli ns itsearviointia. Opetetaan hyvän korjuun perusteet. Samoin työ jatkuu sitten työelämässä. Siellä jokainen kuski laittaa poistuman ja jäävän puuston määrään ennen kuin työmaa lopetetaan järjestelmään. Jotta työn seuranta ei vielä päättyisi on urakoitsijan suoritettava säännöllisin välein korjuukohteiden tarkastuksen ja raportoitava työnantajaa tuloksista. Tämän jälkeen vielä yhtiö tekee satunnaisia tarkistuksia korjuu kohteille joissa korjuujälkiä tarkistetaan. Jotta vielä homma olisi aukoton niin sertifikaati työryhmä tarkistaa satunnaisia kohteita onko luontoarvoja huomioitu hakkuussa. Vielä tähän lisätään viranomaisten satunnaistarkastukset joista saamme sitten lukea vuosittaisista raporteista.
Olen miettinyt usein että mistä tämä viranomaisten ja omavalvonnan sekä ostajatahon tarkastusten ero johtuu. Tarkastuskriteerit ovat kuitenkin samat. Uskon että pääsyy siihen että harvennukset menevät harvaksi on mittausjärjestelmä. Meillä metsän tiheyttä mitataan pohjapinta-alalla. Hyvä pohjapinta-ala ei kerro sitä onko harvennus tasalaatuinen. Onko kaikille puille tasaisesti annettu kasvutilaa. Hyvään tulokseen päästään vaikka puut olisivat kahden metrin välein mutta puuston ja metsän kasvinkannalta tilanne ei ole optimaalinen. Tarkastuksissa olen usein huomannut että tasalaatuinen harvennus jossa kaikilla puilla on tilaa järeytyä tahtoi mennä liian harvaksi. Mutta jos jättää yhden lähekkäisen puuryhmä pohjapinta-ala meneekin kohdalleen. Metsässä kun puut eivät ole aina tasaisin välein.
Olisi hyvä että näissäkään asioissa ei liioitella. Ajouran sallittu leveys on tänä päivänä 4 – 4,5 m ja suolla 4,5 – 5 m. Näihin leveyksiin päästään kaikilla koneilla niin isoilla kuin pienilläkin. Sama metriväli toimii myös metsuri puita ajettaessa. On aivan turhaa väittää 8 m ajourista missään. Mikäli sallittuihin metriväleihin ei päästä on kuljettaja hyvin nopeasti entinen kuljettaja. Urakoitsijaa sitoo myös hyvän työnlaadun vaatimus ja se on yksi kohta myös sopimustekstissä jota on noudatettava.
Paljonko rukopiikki olisi valmis antamaan suomen pinta-alasta jos Venäjä olisi tänne hyökännyt ?
Tuskinpa perusteita pöytäkirjan salaukseen löytyy. Kyllähän virkamiestyö pitää olla avointa ja rehellistä. Uskon että kun kirjallisen pyynnön tekee niin pöytäkirjan otteen saa. Tuskinpa niitä missään julkistetaan ilman pyyntöä.
Viimeisessä metsälehdessä oli hyvä kirjoitus pakinoitsijalta juuri tästä asiasta. Olen samaa mieltä lehden kirjoittajan kanssa. Kannattaa lukea.
Niin se eilinen venäjä ohjelma oli tehty 10 vuotta sitten. Voihan sillä heijastuksia olla nykyaikaan.