Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eikös meidän kaikkien metsäyhtiöiden omistuksissa ole melkoinen määrä ulkomaisia sijoittajia. MG:llä taitaa olla japanilaisia osakkeenomistajia merkittävästi. Samoin UPM;llä taitaa olla jenkkiläisiä eläkerahastoja. Yritys joka on pörssissä niin aika harvoin voidaan sanoa että yhtiö on suomalainen, jos sitä ei pääkonttorin perusteella tee. En usko että Kemijärven sellutehdas ole sen kummempi hanke , vaikka sitä kiinalaisella pääomalla rakennetaankin.
Kyllähän se on totta että kiinlaiset ovat yleensäkkin aktiivisia kun jotain raaka-ainetta on kaupan ja hyvään hintaan. On sitten kyseessä öljy, metallit, sellu tai mitä tahansa he tarvitsevatkin.
En tiedä onko tuo Sipilä yhtään sen huonompi kuin meidän metsärahastot. Nekin saattavat myydä omistuksensa metsistä ulkomaisille sijoittajille kun hinta on kohdillaan. Minusta metsä / maapohja voisi ollakkin sellainen ettei niitä myytäisi ulkomaille kovinkaan kevein perustein. Mutta taitaa nekin olla perus kaupankäynti tavaraa jotka vaihtaa omistusta siinä kuin yrityksetkin.
Eikös nuo otsikossa mainitut myrkyt ole nimenomaan hyönteismyrkkyjä. Aika vähän noita metsiin kylvetään mutta taimitarhalla kylläkin. Niin kuin Jovain mainitsikin. Uskon että taimitarhoilta taimien mukana leviävä myrkky on aika mitätön luonnon kannalta. Mutta ammatikseen taimia maahanlaittaja voi hyvinkin saada melkoisen annoksen myrkkyä vuosittain jos ei huolehdi suojauksesta. Vielä kun altistus tulee useiden vuosien aikana niin merkitystä terveyteen saattaa olla.
Mielestäni kuitenkin maanviljelijät painii kuitenkin eri sarjassa tässäkin altistuksessa. Valitettavasti.
Ilmeisen selväksi on tullut että jk kasvatus ei tuottavuudessa pärjää jaksottaiselle kuin tietyissä metsätyypeissä. Jk:n pointti onkin muualla kuin tuottavuudessa ja metsätulojen maksimoimisessa. Enemmänkin pistäisin nuo jk hakkuut maisema hakkuisiin, jolloin hyöty tulee jatkuvasta peitteisyydestä.
Minusta on hyvä kun suorittava tuo esille työn haastavuuden. Silloinhan jokainen joka suunnittelee kaksivaihe kasvastusta tietää riskit. Se on hieno asia että sahalassa ongelma on tiedostettu ja pyritty sellaiseen kasvatusmalliin jossa vahingot olisivat mahdollisimman pienet.
Ei ole oikeinkaan että pieleen mennyt hakkuu laitetaan oikopäätä motokuskin ammattitaidottomuuden piikkiin, jos hyvä tuloksen tekeminen on mahdoton. Yksi esimerkki on tuo että koivikko päästetään liian suureksi jolloin koivujen oksat tuhoavat turhaan taimikkoa. Toinen voi olla epäsopivan koneen käyttäminen hakkuussa ja jne.
Totta mitä KK kirjoitti tuosta alikasvoksen korjuu vaurioista. Mahdollista toki korjuu on ja paljon sitä tehdään. Tulevaisuus näyttää kuinka se toimii.
Minusta suomalainen ihminen on kyllä aika lainkuuliainen ja kunnioittaa virkavallan määräyksiä joten uskon että homma hoituu metsätyksessäkin.
Niin pienpuun määritys löytyy kemerassa jäävän puun maksimi paksuudesta. Muistaakseni se on myöhemmässä kemerassa 16 cm rinnankorkeusläpimitta ,joten eipä taida tukkipuuta sellaisista metsistä tulla.
Eli teillä oli tähtäin saada kemera tuki ja poistitte tuki ”silmissä” parhaat valtapuut pois. Käyhän se niinkin. 🙂
Tolopainen: Minusta taimikonhoito pitää olla sellaisella tasolla, että ensiharvennuksessa myydään kuitua, tukkia ja pikkutukkia hyvällä hinnalla, ei vitosen kantohinnalla energiapuuta. Kemerat tietenkin mausteeksi.
Kerroppa millaisesta ensiharvennuksesta olet saanut tukkia ja pikkutukkia sekä kemeraa. Jos nykyisten määräysten mukaan mennään niin et mistään.
No onkos tuo Sahalan hakkuutapa mitenkään erikoinen. Noinhan taitaa olla jo nykyisissä metsänhoitosuosituksissa että koivikon alla oleva kuusialikasvos voidaan hyödyntää jatkossa.
Samaa mieltä AJ:n kanssa että hirvieläinkannat saadaan varmasti siedettävälle taholle jos halutaan. Ensiksi kun puuntuottajajärjestöt kävelevät riistahallinnon luokse ja sanovat että nyt kannat kuriin tai metsästys loppuu niin taatusti tapahtuu. Se ei ole ongelma etteikö metsästäjät tee työtä käskettyä kunhan ylempi organisaatio sen vaatii. Nyt sitä ei ole vielä tarpeeksi voimakkaasti käsketty tehdä varsinkaan valkohäntäpeuran eikä osin hirven osalta. Yksi syy oli miksi kauris ei laitettu kaatokiintiöiden piiriin oli että oli nähtävissä että kauriskannat kasvavat jo nytkin liian suureksi ilman kiintiöitä. Näinhän on käynyt vaikka kiintiöitä ei ole.
Toivottavasti hilinielu-lisä ei tule koskaan käytäntöön. Aiheeton ja täysin mittaamaton korvaus verorahoista. Yksi sellainen aiheeton jonka veronmaksajat maksaa eivätkä näe konkreettista vaikutusta. Mieluimmin nekin varat metsien kehittämiseen, vaikka kemera tukiin jolla lisätään metsän kasvua.
Ei kai hirvieläinkanta ja hoitorästit ole toisiaan täydentävä asia. Minusta hirvieläinkantojen taso ei ole riippuvainen hoitorästeistä. Kumpikin tarvitsee hoitaa kuntoon. Kyllä noista hoitorästeistä puhutaan nykyään niin paljon että tuskin ne kenellekkään metsänomistajalle jää epäselväksi. Se on sitten eri asia että jaksaako ja kiinnostaako metsänomistajaa hoitorästien kuntoonlaitto. Onhan se tietenkin myös taloudellinen kysymyskin. Paljon on niitä jotka kyllä käyttävät hakkuutulot eivätkä mieti jatkoa miten hoitotyöt kustannetaan. Usein näillä homma saattaa pysähtyä varattomuuteen ja hoitorästit syntyvät.
Hirvieläinkanta ongelma on jo paljon laajempi jonka seuraukset heijastuvat myös niille jotka metsiään hoitavat. Sen vuoksi hirvieläinkantojen kannat pitää olla sellaiset että ne eivät estä metsänviljelyä kenellekkään.