Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: Kysyisinpä Motokuskilta, jos hän olisi hakannut Vanhat haavat ja isot raidat, kuin myös lepät: -Miksi?
No ei niitä raitoja ja leppiä hakatakkaan, mutta jos isäntä haluaa ne itselleen polttopuuksi niin kaippa ne on tehtävä. Samoin nuo haavat menee aika usein sellukattilaan jos isäntä niin haluaa mutta hyviä jättöpuita niistä saa. Samoin tarpeellisia puitahan nuo ovat monimuotoisuuden kannalta että miellelään ne pystyyn jättäisi.
Ei ole ihme että taimikonhoidolle alkaa hintaa tulemaan kun lusikan kanssa taimia kierrellään apulantaämpäri kainalossa.
Mistähän tuo Tolopainen nuo tilhinsä ostaa ? Minulla ei ole ollut mitään ongelmia pienkonebensan kanssa. Käytän vanhoja rauvaussahoja heinänleikkuussa ja ihan hyvin toimivat pienkonebensalla. Vai venäläinen suoratislausbensiini 🙂
Jovain: Laskutusmenettely tarkoittaa siirtymistä tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn, eli siirryttäisiin normaaliin lasku tai maksu periaatteen käyttöön.
Tuossa Tolopainen jo vähän sivusikin asiaa ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eihän tuo laskutus ole ratkaisu asiaan. Minusta itseasiassa tuo laskutus olisi paljon parempi vaihtoehto kuin tilitys. Siinä ainakin korjuukustannukset tulisivat oikein maksettua kun yrittäjä pääsisi laskuttamaan puiden ostajaa. Sitähän se ei poissulje etteikö urakointisopimusta voisi urakoitsija tehdä metsäyhtiön kanssa.
Se miksi aikoinaan mentiin tilitysmalliin on vähän hämärän peitossa. Uskon että syy oli siinä että sen aikaiset yrittäjät eivät osanneet tai halunneet laskuttaa ja jättivät urakointitilitykset yhtiöiden tehtäväksi. Ilmeisesti se on sitten jäänne tuolta ajalta.
Minusta tilityksestä laskutukseen siirtyminen ei tuo kantorahatuloja sen enempää metsänomistajalle, koska kustannus ei itseasiassa siirry mihinkään. Se on sitten näkemyskysmys kuka sen korjuun maksaa. Välttämättä se ei ole nyt puunmyyjä se voi olla vaikka lopputuotteen ostaja. Jos mennään tehtaanportti- toimitukseen niin silloin korjuun maksaa ilmanmuuta puunmyyjä mutta mitään faktaa ei ole siitä mikä on se lopullinen kantohinta verrattuna nykyiseen kuutiohintaan tienvarressa. Sehän voi olla myös tässä tapauksessa sama kuin nytkin eli hankintakaupan hinta. Jos sinulla jovain on puunmyyntiä niin kokeileppa millä hinnalla saat puusi myytyä tehtaanportille. Sitten me nähdään mikä on se todellinen hyöty ajamastasi puunmyynti tavasta.
Sen verran Tolopainen että kyllä ne tehtaat ovat edelleen tarkkoja latvaläpimitoista. Meille ainakin tulee heti pyyhkeitä jos latvan mini alittuu kuidulla. Ilmeisesti nykyiset minimit ovat niitä mittoja millä kuorinta vielä onnistu koneellisesti.
Jovain:
Metsuri motokuski: Kuutiohinnalla on tekemistä korjuun kustannusten kanssa. Korjuuhinta vähennetään kuutiohinnasta, eli kantohinnasta ja on näin puunhintaan sidottu.
Softasta, on myös sellaisia softia, jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos, enkä usko että on edes mistään harvinaisesta tapauksesta kysymys.
Nyt en ymmärrä laskentatapaasi. Korjuuhinnalla ja kuutiohinnan vaihteluilla ei ole merkitystä. Korjuuhinta on irrallinen hinta kantohinnasta. Kantohinta voi vaihdella suhdanteiden mukaan mutta korjuuhinta on kiinteä hinta joka on sovittu urakointisopimuksessa. Se on totta että metsänomistajan käteen jäävä summa voi vaihdella mutta se ei johdu korjuukustannuksista vaan kantohinnan muutoksista.
Tuo viimeinen kirjoittamasi kappale vaatii kyllä jotain faktaa. Kirjoita kuinka tuohon kymmeniä prosentteja alempaan tulokseen päästään. Jos vertaat asiaa kokoleimikon puumäärään ja siihen että toinen kone on säädetty lain toiseen laitaan ja toinen kone lain toiseen laitaan ja vertaat niiden välistä kokonaispuumäärää. Kerron sinulle vastauksen. Näin ei toimita. Urakoitsija ei voi tehdä niin suurta miinusta leimikosta koska se vaikuttaa ansiotasoon liian paljon. Toisaalta tehdas ei anna koneen olla säädetty niin paljoa plussalle koska se ostaa siten kohtuuttoman määrän saamatta jäänyttä puuta. Vaikka laki on väljempi niin käytäntö on paljon tiukempi. Kokonaisheittoa ei anneta olla prosenttia suurempaa.
Kalibrointituloshan on jokaisen myyjän oikeus saada ja siten tarkistaa miten kone on säädetty .
Jovain:Korjuun kustannus on sidottu puun hintaan, jolla perusteella sitä tilitys ja hankintalisä periaatteilla hoidetaan.
Tuosta olen kyllä eri mieltä. Puun kuutiohinnalla ei ole mitään tekemistä korjuuhinnan kanssa. Esimerkkinä voi olla vaikka energiapuukauppa. Nyt energiapuusta maksetaan noin 5 euroa motti ja korjuukulut ajoineen on reilusti yli 20 euron. Energiapuun hinta on laskenut kuin lehmän häntä markkinasyistä johtuen mutta korjuukulut ovat pysyneet samoina. Jos väittämäsi asia pitäisi paikkansa niin korjuukulut vaihtelisivat puunostosesongin mukaan. Nythän näin ei ole vaan korjuuhinnat määräytyvät sopimuskauden pituiseksi ajanjaksoksi. On se sitten 3 vuotta tai vähemmän.
Toiseksi ihmettelen että miksi viljelet sellaisia ”heittoja” teksteissäsi joidenka oikeudenmukaisuutta et tarkista etkä ole valmis vastaamaan tekstistäsi. Tässä metsänhoidossa ja puukauppassa on ihan tarpeeksi asiaperusteisiakin juttuja joten mihinkään aiheettomaan mustamaalaamiseen ei luulisi olevan aihetta
Hatelon malli on myös hyvä. Harvennuksissa nauhoituksilla ei olekkaan niin väliä jos kuvion rajalla selkeästi metsän koko vaihtuu. Sen verran me motomiehetkin vielä osataan ettei me taimikoihin mennä harventamaan joten niiden rajauksia on turha tehdä. Samoin jos kuvio rajautuu päätehakkuuleimikkoon niin rajausta ei tarvii nauhoittaa. Minusta motolle on tärkeintä hyvän rajan nauhoituksen lisäksi että motolle lähetetty kuviokartta on ajantasalla silloin jos käytetään vain ”rajattua” nauhoitusta.
Jovain: Metsuri motokuski: Sellaiset softat metsänomistajalle, jotka osoittavat että toiminta on sitä mitä sen kuuluukin olla.
Niin nytkö ne eivät sitä ole ? Itse en ole vielä kohdannut motossa sellaista softaa joka väärentää tulosta. Jos sinulla on sellaista tietoa niin kirjoitappa siitä meillekkin.
Itse kyllä tosiaankin ihmettelen sellaisia mielipiteitä jossa könttäkaupalla myytäisiin puuta. Itse en myisi ainuttakaan leimikkoa. Tuskin sellaista ostajaakaan löytyy joka pelkän ilmakuvan persuteella leimikon ostaa. En tiedä kuinka paljon Jovain on ostanut autoja netistä pelkän kuvan perusteella sen suuremmin autoon tutustumatta. Sillä samasta asiasta on loppujen lopuksi kyse mutta toisin päin kuin metsäkaupassa.
Tuo metsä-masan malli on erinomainen, Vielä kun nauhoittajat muistatte laittaa rajalinjalle nauhoja tarpeeksi tiheään. Mieluimmin vaikka ylitiheään niin ei sitten pimeässäkään synny ongelmia rajasta. Itse olen sitä mieltä että mieluimmin nauhat ihan varttuneisiin puihin kuin risuihin jos mahdollista. Usein on käynyt niin että ne risut painuvat lumenpainosta maahan ja hankaloittaa leimikon hakkuuta.
Kuusessa ollaan: Ainoa arvioon perustuva asia on ensimmäisen 1,3 metrin osuus, jonka tilavuus on määritelty kaikille mittalaitteille samaksi mittauslaissa.
Niin kyllä se koura alkaa heti mittamaan tilavuutta kun se sahauksen jälkeen liikkeelle lähtee. Se sitten kourasta kiinni kuinka korkea koura on ja mistä kohdasta mittaus alkaa. Tuo kalibroinnin aloituspiste on sovittu tietyksi lähtöpisteeksi josta kalibrointi aloitetaan suorittamaan. Mutta kyllä se tilavuuden mittaus lähtee jo reilusti aiemmin kourasta rippuen
Jovain; Eli pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan koneella tehdyt toimenpiteet niin, että tuloksen manipulointi ei ole mahdollista.
Mistähän manipuloinnista Jovain on kyse ? Voita varmaan valaista minkälaista manipulointia koneen softalla on mahdollisuus harrastaa. Kyllä se koneen mittatarkuus on urkoitsijalle yhtä tärkeä asia kun myyjällekkin. Niistä ne motit maksetaan.