Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: ”Metsuri”. Koska motokuskit tekevät tukkipuusta luvattoman usein pikkutukkia, joka maksaa vain muutaman euron enemmän kuin kuitupuu ja pahimmassa tapauksessa suttaavat metritolkulla tukkipuuta kuituun, niin joku roti heillekin pitäisi panna.
Se miksi tukkipuuta siirtyy pikkutukkiin johtuu pääosin siitä että tehtaan lähettämä apti pituuksien painoarvoineen ja tukista tehtävät mitat eivät osu yhteen. Yleensä syynä on se että pienimmät mitat jolla päästään lähelle tukin minimiä puuttuvat. Olen täällä kertonut että moton hakkuukoneohjelmassa on tiettyjä painotuksia. Suurin painotus on aina päästä minimimittaan seuraavaksi tärkein on aptin painoarvot jolla ostaja ohjaa tuotteen katkontaa tehtaalle haluisimpiin mittoihin. Jos minimiin ei päästä se taas johtuu ostajan katkontaohjeesta eikä kuskista eikä moton laskentakyvystä. Tämä sama asia koskee myös metsuria jollekka sanotaan että lyhyin sallittu tukki on vaikka 43 dm. Sen lyhempää ei saa tehdä.
Sovitaanko jätkä niin että ei haukuta metsureita, motokuskeja eikä hakkuukoneiden ohjlemia tyhmiksi vaan jos löytyy sellainen ongelma johonka et löydä tai et tiedä ratkaisua niin kysyt sitä täältä. Uskon että meissä on monenlaisia ammattilaisia niin silloin voimme auttaa. Minusta ei ole fiksua luokitella ihmisten älykkyytä sen mukaan mitä työtä hän tekee.
Kyllä hakkuukoneen kuljettaja osaa tehdä ihan hyvää jälkeä mutta silloin tarvitaan neuvontaa tai opastusta jos omistaja haluaa että hakkuu tehdään erilailla kun metsänhoidonsuositukset kertovat. On minullekkin isäntä sanonut että ”jätä tiukaksi”. Tein kysymyksen ”kuinka tiukaksi”. Isäntä vastasi että ”suosituksen mukaan”. Sanoin että ”selvä”. Muutaman tunnin jälkeen tuli isäntä ja sanoi että ”vie koneesi pois kun noin väljäksi teit”. Sanoin että ”mitataan tiukkuus” ja se olikin suositusten ylärajalla. Seuraavaksi tuli kommenntti että ”1300 kpl/ha jossa on ajourat mukaana”. Sanoin että ”sitten en harvenna ollenkaan keskeltä vaan teen pelkät ajourat”. Seuraava kommenntti olikin sitten jo julkaisukelvoton. No me veimme koneet pois ja isäntä sai etsiä uuden harventajan. On muuten ainoa leimikko joka on jäänyt kesken mutta se olikin mahdoton toteuttaa.
Tee metson metsästäjästä rikosilmoitus. Tuollaisia metsästäjiä ei tarvita.
Edullisen koneen olet löytänyt ja jos vielä on toiminutkin. Muistathan laskea sitten kaikki korjaus ja huoltokulut koneelle. Yleensä tuon hintaisessa koneessa ei muuta olekkaan kuin kuluja. Liekö hankintahinta ollut myös sama.
Jos puntarilla puut mitataan niin mittalaitteelta ei silloin kovin paljon vaadita. Kunhan pätkii tukit oikeisiin mittoihin. Kuutioinnilla tai tiedonsiirrolla ei silloin ole väliä.
Minusta aloittajan idea on hyvä. Jos minun metsästä olisi kyse niin jättäisin noita koivuja vielä vähemmän sellaisille alueille joissa on kuusta kasvamassa. Ihan vaan sen vuoksi etteivät nopeampi kasvuisena ala varjostamaan tai piiskaamaan kuusien kasvua.
Nyt jätkä en ymmärrä mitä tuollaisella katkonnalla ajat takaa ? Kerro niin kerron takaisin sinulle kuinka tämä moton mittalaite kuutioi. Uskon että se ei ole kovinkaan ”tyhmä”. Laskentateho sillä on parempi kuin yhdelläkään täällä kirjoittavalla nimimerkillä. Laskentatehosta ja laskentakaavastahan moton kuutioinnissa on kyse.
Wanhajätkä: MHY:n pitkä seuranta ja ohjelmat pystyy aika tarkkaan ennustamaan tukkisaannon per firma.
Tuo nyt on ihan puuppua mutta se nyt ei ole tämän ketjun aihe. Tuo seuranta on vain tilasto tehdyistä hakkuista. Sillä ei ole mitään tekemistä mitä metsästä tulee.
Taisi olla vain esittelijän ”heitto” asiaan. En usko että se Viron puu nyt niin halpaa on että osa siitä ei voi käyttää jalostukseen ollenkaan ja siitä huolimatta se olisi kilpailukykyinen hinnaltaan. Suurin vaikuts lienee millainen puu kuorinnan läpi menee. Ei se Viron lenko puu mene kuorinnasta sen paremmin läpi kuin suomalainenkaan puu.
Niinhän niitä tehdään mutta ei taida oikein kukaan valvoa laskeutuskuoppien ja kaivukatkojen kunnostusta kaivuun jälkeen. Parhaassa tapauksessa on kaivuukatkot purettu parin vuoden jälkeen kun ojitus on tehty. Samoin laskeutusaltaita ei tyhjennä kukaan eikä niiden täyttymistä valvo kukaan.
Tuossa meilläkin on ollut allas pihapurossa jo yli pari kymmentä vuotta. Sen olen puhdistanut lietteestä muutamien vuosien välein. Kokoajan tulee humusta yläjuoksulta vaikka perinteisiä ojituksia ei enää juurikaan tehdä valuma-alueilla.
Kyllä se on ihan relevantti kysymys mistä metsänomistaja saa rahat leimikkonsa korjuuseen ? Tilanne olisi niin että puut seisoisivat tienvarressa ja maksu tulisi vasta siinä vaiheessa kun puut tulisivat tehtaanportille. Talvileimikkojen puitahan ajetaan pitkälle kevääseen tehtaille ja teon ja maksun väli voi olla useita kuukausia. Ei tietetnkään Jovainin tarvii omista tiliasioista kertoa mutta joskus korjuun hinta voi olla suurikin. Nyt tilitykset tulevat pääosin hakkuista viikon / kahden välein yrittäjälle.
Minusta nykyinen hankintakauppa toimii tosi hyvin sellaiselle joka haluaa itse tehdä ja on myös katetta korjuun maksuun vaikka puista rahaa ei ole tullutkaan.
Tätä asiaa on tutkittu aika paljon ja nykyään mittarullien hampaat ovat kehittyneet aika paljon. Se on totta että pahimpaan nila-aikaan on hakkuu haasteellista mutta siihen on omat keinot olemassa. Tuo nila-aika on pahimmillaan keskisessä suomessa noin kaksi viikkoa juhannuksen seutuvilla. Sen jälkeen ja sitä ennen mittauksen kanssa ei ole niin paljoa ongelmaa. Mutta en usko että mittahäviöt olisivat mitenkään merkittävät hakataan puuta mihin aikaan vaan. Enemmänkin ongelmaa modostaa sinistymiset jotka antavat omat haasteet hakkuulle ja kuljetukselle.