Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Näin se varmaan on. Kuitupuuta on nyt myynnissä enemmän kuin on kysyntää. Äänekoski ostanut jo seuraavan parin vuoden leimikot varastoon ja nyt osto tasaantuu jatkossa. Hintaa painaa aina tarjonta.
Voisiko Tolopainen ihan oikeasti sanoa missä motomittaa rukataan tarkoituksellisesti pieleen eikä tarkoituksellisesti kirjottaisi perättömiä väittämiä. Me annamme aina kalibrointitulosteen myyjälle joka voi tarkistaa koneen mittauksen milloin haluaa. Tälläkin foorumilla on paljon kirjoitettu tästä asiasta ja sen voin sanoa että mitään tarkoituksellista vilunkia ei tehdä. Urakoitsijalle maksetaan tili ihan samasta mottimäärästä kuin myyjälle ja tuskin kukaan urakoitisija tarkoituksellisti vastaanottaa pienemmän tilin mihinkä on oikeutettu.
Tulipa luettua tuo Vaaran linkki ja ainakin seuraavat asiat psitivät minulle ”silmään”:
– koneiden huolto ja korjauskustannukset reilu kaksi euroa / mottia on aika vähän Jos koneella hakataan reilut 40 mottia / pv niin huoltokulut / korjauskulut olisivat reilu 80 euroo päivä . Pelkästään polttoainekulut ovat n 50 euroo
– puunajopuolella yksikköhinta on sama kuin metsäkonepuolella mutta tuotos on liian suuri
– tuotos hakkuukonepuolella on samoin liian suuri. Ilmeisesti kyseessä on arvioitu ensiharvennuksen tuottoa. Päätehakkuu tai kakkosharvennukselle ei nykyisestä traktorikalustosta ole
– traktorin hakkuuvarusteiden hinta on liian alhainen. Ajovaruseiden hinta voi olla lähellä oikeaa
– traktorin hankintahinnan kustannukset on ilmeisesti laitettu maanviljelypuolelle jossa ne eivät pelkästään voi olla
Empä usko että me noilla taksoilla saadaan kovinkaan moni maanviljelijä innostumaan puunkorjuusta. Jos saadaan niin siitä vaan mukaan metsään.
Noinhan se varmaan on mutta siinä varmaan on se ongelma että kun ei tiedä kuinka paljon se maapohja puuta kasvattaa. Usein uskotaan että kasvuvoimaa on enemmän kuin onkaan. Sen vuoksi on erilaiset suositustaulukot maastotyypeille, jossa on huomioitu keskimäärin maapohjan kasvatuskyky. Täälläkin on paljon kerrottu kuinka huimia hehtaarituottoja on saatu päätahakkuussa, mutta maapohja täytyy silloin olla erityisen kasvava ja olosuhteet hyvät jotta se pystyy kasvattamaan ennätystuloksia. Useat omatoimi metsänomistaja saattavat uskoa että juuri minun maapohjat pystyvät tuottamaan huippu tuloksen.
Se on totta että mikään ei ole niin vaikea ennustaa kuin tulevaisuus. Eihän tuo missään tapauksessa ole hyvä asia että koivukuitu ei mene kaupaksi. Se vaikuttaa jatkossa koivutukin saatavuuteen sekä viljelyinnostukseen. Koivu on monissa kasvupaikoissa erinomainen tuote. Tuo Äänekosken tehdas tuskin kovinkaan paljoa koivukuitua enää lisää ottaa kun tulevaisuudessa 2/3 – osaa on havusellua ja loput lehtisellua. Uskon että saman verran se ottaa nytkin kuin jatkossa. Se nähdään sitten.
Ehkä joo hirvetkin. Mutta kenellekkähän nuo koivukuidut ensiksi saisi harvennuksilta kaupaksi ? Nykyään tahtoo olla että aika monella paikkakunnalla ei tahdota koivukuitua kukaan ottaa. Meilläkin ne menee poltoon.
Tuossa olisi hyvin kyseinen asia esitetty:
Nykyään on jo tapana että jokaisessa leimikkossa tehdään vähintään yksi kontrolli. Jos sitten leimikossa ollaan pitempään niin vähintään kerta viikkoon tehdään isompi kontrolli. Yleensä nila-aika sekä kevään aamu ja iltapäivä vaikuttaa pituusmittaan ei niinkään paksuuteen. Pituuksia tarkastelu tehdään sen vuoksi useammankin kerran vuorossa.
Hyvä jätkä. En tajunnut minäkään. Mutta ei se mitään ei näköjään Tolopainenkaan tiedä mistä puhutaan.
Tuo suorittava tarkoitti Tolopainen ihan eri asiaa. Nyt ei ole kyse kaatosahauksen katkeamisesta. Nyt kun kuitu tehdään viiteen – kuuteen senttiin niin keväällä ei tahdo edes kolmemetrinen kestää roikottamista.
Elä jätkä huoli. Räkämänniköitä hakataan nykyään niin paljon että ei mene järki kuskilla eikä koneella.
Niin kyllä kai se niin on että ei se rossipohjakaan toimi suunnitellulla tavalla jos siellä ei ilma kierrä. Ymmärtääkseni rossipohjan erinomaisuus perustuu juuri ilman kierron kuivattavaan vaikutukseen. Moni on pilannut permantonsa kun kylmät lattiat on yritetty hoitaa sillä että tuuletusluukut on tukittu sokkelista.
Minusta kondensio vaikututusta ei muodostu ja lattia runkorakenteet voivat elää vapaasti säätilan mukaan. Kastepiste muodostuu juuri kylmän ja lämpimän rajaan. Rossipohja on varmaan vanhin ja edelleen toimivin lattiarakenne.