Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen samaa mieltä ylläolevien kanssa että metsään.fi -palvelu on erinomainen ja meistä itsestämme se on kiinni kuinka hyvä siitä vielä saadaan. Aineisto on kerätty pääosin laserkeilauksella lisättynä kohdennetuilla maastokäynneillä. On luonnollista että tiedot eivät ole tarkat mutta korjauksella nekin saadaan siihen pisteeseen että muita metsäsuunnitelmia ei tarvitse tehdä. Jatkossa kun hakkuu ja hoitoilmoituksia tehdään metsäkeskukseen tiedot päivittyvät sitä mukaan.
Järjestelmän tarkoituksena on ollut saada Suomen metsät tarkemmin inventoitua ja tarkempaan hyötykäyttöön. Uudet tehdasinvestoinnit voivat lisätä puunkäyttöä ja sen vuoksi markknointia täytyy kohdentaa myös niihin metsänomistajiin jotka vähemmän metsiään myyvät. Tällä sovelluksella palvellaan myös teollisuutta siinä kuin metsänomistajiakain. Häviäviä taitaa olla yritykset jotka metsäsuunnitelmia tekevät.
Elkää nyt tuomitko. Itse olen sahannut noilla prosessiohjatuilla raivaussahoilla niin kauan kun niitä on ollut tarjolla. Hyvin ovat toimineet kaikilla keleillä ja pitänyt jopa leivässäkin kiinni.
Planter: Totta tuo korjaus. Ajatus ja teksti ei nyt mennyt ihan kohdalleen. Siis tarkoitin: ”ylispuina kasvavien koivujen alla olevat männyn taimet ovat herkempiä syönnille”. Mitä lähempänä koivua sen pahemmin joutuvat syötäviksi.
No onhan se ratkaistu. Kyllä jokainen joka tuolla hirvialueilla raivaussahojen kanssa huhkii niin on ollut tietoinen siitä että ylispuina koivujen alla kasvavat männyt ovat hirvituhoille riski. Syykin tiedetään. Samoin se että jos lehtipuita ei kaikkia halua raivata niin ne eivät saa mennä männyn taimikon yli. Sen vuoksi Metsä Groupin ohje on ollut jo vuosia ettei aukkopaikkojen lehti puu saa ylittää puolta taimen pituudesta.
Noita väitöksiä väännetään sen vuoksi että jotain tutkimusta on keksittävä kun tohtoriksi haluaa. Mutta ei nyt enää kirjoiteta tästä aiheesta enempää etti aihe vinoudu jälleen. Tee Anneli vaikka uusi ketju. Tosin sekin on turhaa kun tätäkin asiaa on väänetty tällä palstalla aika paljon parin vuoden aikana.
Vielä tuohon Gla:n toteamukseen kun lisätään auton arvon alenema niin johan alkaa lainalle korkoa syntymään.
Paisti jos auto on yrityksen käytössä niin silloin lainanhoitokulut voi vähentää yrityksen tuloista. Yksityiskäytössä olevan auton osalta olen samaa mieltä Gla:n kanssa. Hyvin usein on niin että ensimmäisen vuoden jälkeen on lainaa enemmän kuin auton arvo on. Mikäli uusi auto lainoitetaan kokonaan rahoituksen kautta.
Eikö se puun myynti metsästä ole kuitenkin vielä metsänomistajan valittavissa. Jos laki antaa hyvin vapaat metsänkäsittely mahdollisuudet niin eihän se tarkoita sitä että niin on toimittava. Sehän kaiketi tarkoittaa että niinkin voi toimia.
Elä Anneli tuo sitä hirvikeskustelua tähänkin ketjuun. Tuo mitä kirjoitit on tiedetty jo aika päivää sitten.
On siinä maksamista jos hinta-arvion perusteella olisi lainaa otettava metsää varten. Taitaa olla niin että metsänmyynnillä lainanlyhennyksiä ei saa hoidettua. Vielä kun on tiedossa melkoinen istutus ja muokkausurakka kustannuksineen niin koville ottaa. Erikseen vielä myynnissä nuo ”vedenalaiset” soravaratkin saattavat jäädä hyödyntämättä jos otto-oikeutta ei ole valmiiksi hankittu. Voi olla että nykyään vedenalaisiin soravaroihin voi olla vaikeaa saada otto-oikeutta. Täytyy todeta että pyytäähän voi mitä tahansa. Kova on mhy:n arvio jos se on tehty noilla arvioilla jotka on kirjoitettu.
Usein vain on niin että jopa mhy:n edustajien tekemä puustoarvio on kuulemma aika usein yläkanttiin vedetty. Sillä pyritään vain nostamaan metsätilan hintaa. Toisaalta tärkeää myös on ostajan kannalta saada oikea kuva puustoarviosta. Monesti välittäjän intressinä on vedättää puustoarviota ylöspäin jotta omat edut maksimoituu kaupassa.
Eikös nykyinen metsänhoitosuositukset anna tehdä metsälle lähes mitä vaan. Voi uudistaa luontaisesti, tehdä pienaukkoja, yläharventaa, alaharventaa ja hakata aukoksi keskenkasvuinen metsä. Eikös tuossa jo vaihtoehtoja ole riittävästi.