Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän tää alkaa kohta näyttämään aika hupaisalta koko metsänkasvatus. Olkoon se sitten jatkuvaa tai nykyoppien mukaista. Kohta alkaa tuntumaan siltä kun tuota metsäteollisuutta aletaan ajamaan alas koko Euroopajn sektorilla niin onkohan tuolla puulla kohta edes kysyntää. Nythän on jo tiedossa että hakkuumäärät ovat pienemmät kuin kasvu ja kohta tullaan varmaan siihen että sahatavarallakaan ei ole sitä kysyntää mitä tarjontaa on. Tämä nyt on vähän asian sivusta mutta sivuaa aihetta hieman.
Varmaan tuo Arton esittämä toimintatapa on ihan ok. Siinä metsurille tulee melkoinen rooli kun hänen pitää ratkaista se että mistä sen karsinnan moto voi suorittaa. Puiden siirtelyhän on mahdotonta koko runkoina. Toisaalta kustannuksia hakkuutyöhön tulee nyt kahdesta suunnasta. Metsurin palkoista ja moton palkoista. Voipi olla että puunmyyntitili ja aika ohkaiseksi metsänomistajlle.
Kyllä nämä minimetsäkoneet ovat aivan turhia kapistuksia. Niiden taksat ovat samaa tasoa kuin oikeillakin metsäkoneilla ja päivätuotokset jäävät murto-osaan oikeiden metsäkoneiden kanssa. Ei oikein millään laskentavalla saa näitä koneita kannattavaan toimintaan. Mukavia harrastekaluja niille joilla ylimmääräsitä rahaa löytyy ja maastot ovat tasaisia ja kivettömiä. Maastoliikkuvuushan näissä on surkea.
Samaa mieltä Aukustin kanssa. Minusta monesti paksulla havukerroksella on vain haittavaikutus maanmuokkaukseen. Itse olen huomannut ettei ainakaan vatukko kasva samaan malliin niisä aukoissa joista havut on ajttu pois.
Hyvä tässä jutussa oli se että vastuun otti nyt hakkuuoikeuden ostanut taho. Hehän alkujaan sysäsi vastuun urakoitsijan niskaan joka oli ilman muuta väärä taho. Eniten ilmeisesti kuitenkin annettiin arvoa korvauksissa maisema-arvon tuhoutumiselle ja tontin arvonalenemalle.
Kyllä minusta Pietikäinen kalasteli vain ääniä itselleen. Suomen energiahuolto tarvitsee jonkin massapolttoaineen olkoon se turve, ydinvoima tai kivihiili. Energiapuu ei riitä kaupunkien lämpövoimaloiden polttoaineiksi eikä sähköntuotantoon. Syitä on monia tässä joitakin mitä mieleen tulee:
– logistiikka. Kohteet ovat hankalien tieyhteyksien päässä ja kaikilla keleillä ei päästä tuotetta hakemaan
– energian laatu vaihtelee liian paljon. On lahoamista, kosteutta yms
– energia saatavuus liian riskialtista. Liian helppo mahdollisuus hintakiristykseen
– tuoteet liian pienissä erissä hajallaan
– aukoista muodostuva energia risut ja kannot riippuvaisia suoraan tukkipuun kysynnän kanssa. Lisäksi havujen käyttö rajoittuu pääosin vain lumettomaan aikaan ja kannoissa paljon epäpuhtauksia.Puu soveltuu hyvin tukipolttoaineeksi mutta pääpolttoaineeksi suuriin voimaloihin siitä ei ole
Kyllähän tuo ”jesse” on siinä oikeassa että risubisneksellä tiliväli tihentyy. Osasyynä on tietenkin kemera varat joita ohjataa tällä hetkellä kiitettävästi tuohon energiapuuhun. Tuossa oli juuri yksi energiapuukauppa jossa isäntä kertoi että lämpövoimayhtiö oli tarjonnut 7 – 8 euroo kiinto + kemeravarat heille. Paikallinen mhy oli sitten tarjonnut 5 euroo kiinto ja kemeravarat isännälle. Loppullinen kiinnon hinta oli ollut reilut toistakymppiä isännälle mhy:n kautta.
Kuten esimerkistä huomaa niin aika paljon energiapuukauppa perustuu tuohon valtion tukeen. Mutta kun metsänkasvatus on hidasta puuhaan ja se lopputulos on tuolla reilun 80 vuoden päässä niin turvallisempi valinta lienee tuo sahapuunkasvatus. Mikäli kuitenkin sopivia leimikoita on tarjolla energiapuuksi niin mikä ettei kun sitä vielä noinkin hyvin tuetaan. Onhan hehtaarituotto energiapuulla kuitenkin selvästi suurempi kuin ainespuulla ja toisaalta jossain välissä nuo energiapuukohteet ovat myös niitä tukkileimikoita kunhan harvennukset tehdään ajallaan.
Hyviä ohjeita suorittavalta ja miisulta. Noin kun teette saatte varmaan mieleisen harvennustuloksen ja sinne jää vain se paras puuaines kasvamaan. Nyt on taas kerran harvennuksessa mhy:n leimikko joka on täyttä p…kaa. Ajourat tulevat liian tiheäaksi kun viereistä uraa ei näy kuin gps:n avulla. Harvennus tehdäään pelkällä runkoperusteella ilman sen suurempaa laadunvalvontaa näköesteen vuoksi. Nytkin kolme työntöä kouralla risukkoa nurin ja yhdellä vasta puusta kiinni. Minä en päästäisi mistään hinnasta konetta tuollaiseen omaan metsään. Joillekkin se raivaus ilmeisesti maksaa vain liikaa.
Eihän niitä aukkoja tarvitse hakata jos ei halua. Mutta ei niitä tarvitse myöskään kieltää. Aukkkohakkuussahan paljon matkitaan normaalia metsänpolttoa joka tapahtuu kierron jossain vaiheessa kuitenkin.
Myös Pyhähäkin kansallispuistot ovat palaneet useita kertoja ja vain suurimmat aihkimännyt (jättöpuut) ovat jääneet sitä kertomaan. Minusta nykyinen metsälaki antaa tysin vapaat kädet käsitellä omia metsiään niin kuin haluaa ettei sitä enää tarvitse enempää rajoittaa. Jos haluaa voimallista hakkuuta niin siitä vaan. Taas jos haluaa harsia tai vältää aukkoja niin sekin käy kunhan jotain vain kasvaa. Nykyään tahtoo vain nuo nuoret metsät risukkoitia kun jatkohoitoon ei enää kiinnostusta löydy.
No nyt kuulimme jo yhden kuprun joka tähän juttuun on liittymässä. Jos kaadetusta tonttipuusta tarjotaan alle 3 euroa puu niin voi vain arvailla minkälaisista puista todella on ollut kysymys. Onhan kuitupuun kokoluokka arvokkaampi kuin tuo tarjottu hinta. Nyt alkaa vahvistumaan se olettamus että tässä jutussa ei kaikkia ”kortteja” ole kerrottu.