Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän ne biolaitokset lähde ihan liiketaloudellisista intresseistä liikelle. Jos ja kun liiketaoudellinen edellytys hankeelle on olemassa niin sen jälkeen aletaan kyselemään kunnasta mites hankkeseen siellä suhtaudutaan. Ilman muuta kuntaa tarvitaan jokaisessa hankeessa mutta liiketaloden kannattavuus kuitenkin hankeen alulle laittaa.
Niin sen verran tuosta Uudenkaupungin koulutuksesta että hakijoilla pitäisi olla saksan ja englannin kielen taitoa. En tiedä monellako kouluttamattomalla sitä löytyy mutta uskon että ei monellakaan. Tuosta 30 tonnin vuosiansiosta voisi todeta että eihän se kolmivuorotyöstä nyt ihan mahdoton ole. Kun minullakin ansiot ovat samaa luokkaa. Eikä tässä nyt kovin hyvätuloiseksi voi itseä kutsua.
Lopetin juuri Aare-lehden tilauksen sekä Metsäalan ammattilehden tilauksen. Ne eivät antaneet ainakaan minulle mitään uutta. Metsäalan ammattilehti oli lähinnä ”rekkamiesten” lehti joka ei ole se alue jolla työskentelen. Samoin siinä julkaisuussa jutun sai jos osti mainoksen lehteen. Aare-lehti oli sellainen ”puuhapeten” lehti joten ei sekään. Koneviesti taas on puhtaasti maanviljeliöijden ammattilehti, jossa metsäsektori on lähinnä maanviljelyyn liittyvää oheistuotantoa.
Seuraavaksi taidan tilata Metsälehden ja katsotaan miten se natsaa.
Jätkä:Kuka ja missä hakkaa kuidun kolmimetriseksi?
Vastauksena tuohon jätkän kommenttiin että UPM hakkuuttaa latvasta yli 16 cm paksuisen kuusen kolme metriseksi. Niin ja vielä taitaa Werso hakata kuusenkuidun kolmoseksi koko läpimitalta.
Jätkä: Teillä on hakkuun mitat vielä päin Peetä.
Voihan se näin olla mutta apti tulee kutenkin tehtaalta ja sen mukaan hakataan. Niin ja koivu on vitoseen saakka.
Metsä-masa: ” Oliko meidän leimikon kartta ja työohjeet tulleet ? ” kerrattiin erikoispuut ja mitat, kuitujen katkonta ja minimit, siihen olikin lisättävää vain lumppien teko mahdollisuus.
Tämä onkin kaikilla motokuskeilla ilman muuta tiedossa. Muuten ei oikeastaan hakkuuta voisi aloittaa. Tuo lumppien teko on ainoa joka kannattaa isännältä kysyä jokaisella leimikolla. Usein sitä vain ei saa tehdä. Hienoa että luottamus kuskiin syntyi ja toivottavasti hakkuu sujui hyvin.
Jätkä:Nykyisillä mittausmenetelmillä kuitupinosta pilkistävät tukkikokoiset pölkyt olisivat valvontaiskun paikka!
Voihan se noinkin olla. Mutta jos lähdetään siitä että se lyhin mitta on 43 dm kun se aika usein niin on. Kun apumitat ovat hintalistalla niin alhaisessa luokassa ettei apti tarjoa niitä kuin satunnaisesti. Jos mutka on jossain 30 – 40 dm luokassa niin väistämättä joudutaan tekemään vähintään kaksi 3m kuitua jotta mutka saadaan poistettua. Silloin tukkia menee kuituun yhden mutkan takia noin 6m. Kuitupinossa tämä näkyy niin että paksuin kuitu on ihan väärässä paikassa mutta se toinen kuitu on ihan ok. Sen vuoksi valvontaisku kuitukasaan on väärä paikka. Valvontaisku pitää tehdä silloin kun kone tekee niitä puita ja voidaan yksiselitteisesti todeta mikä on puun pöllky ja mikä on seuraavaa ja jne. Silloin voidaan aukottomasti todeta tehdäänkö puita oikein. Kannoista ja tienvarsikasasta ei katkontaa voi tarkistaa oikein.
Ei ainakaan raivaussahoissa. Hyvin toimivat,
Me teemme nykyään myös hiomokuusen vapaalla katkonnalla välillä 27 dm – 48 dm . Tosin yli 16 cm halkaisijalla olevat hiomokuuset katkotaan 3 m pätkiin tehtaan pyynnöstä.
Tuo on varmaan Planter ihan oikea havainto että seurojen jahtimiesten vanhetessa myös atk-osaaminen huononee. Minusta Luke on lähenyt ihan oikeaan suuntaan että he pakottavat seurat reaalikaiseen seurantaan. Muutoin se ei mene läpi seuroissa. On varmaan myös totta ettei kaikki ”timpat” ole atk-taidoissa samalla tasolla kuin meidän Timppa.
Tärkeintä lienee että nyt yritetään ihan tosissaan saada selville Suomen hirvikanta ja verottaa sitä sillei ettei vahingot lisäänny ja pysyvät kohtuullisella tasolla. Loppusi tämä hirvikannan sahaaminen ylös ja alas. Nuo tehoharvennuksetaan eivät ole metsästäjille mitään herkkua. Se lisää työmäärää ihan valtavasti. Mieluimmin vuosittainen tasainen harvennus vaikka kaadettavaa olisi vähemmänkin. Meidän kenenkään metsästäjän vuotuinen syötävä lihamäärä ei ole hirvistä kiinni. Kaupasta saa lihaa niin halvalla että sieltä sitä saa lisää jos metsässä sitä ei ole.
Hyviä videoita kaikki. Ammattimiesten tekemiä,
Viimeisessä Metsästäjä lehdessä oli kirjoitus Luken hirvikannan arvioinneista. Luke joutuu korjaamaan aika paljon seurojen ilmoittamaa hirvimääriä jäävän kannan osalta. Nykyisellä verotuksella olisi hirvi ammuttu sukupuuttoon Suomesta jos olisi uskottu pelkästään seurojan ilmoittamaa jäävään hirvikannan suurutta.
En usko että seurat ovat tarkoituksellisesti pienentäneet ilmoitettua määrää vaan arvioinnin teko on aika haasteellinen tehtävä kun jokaista aluette ei voi kartoittaa yhtäaikaa viimeisenä jahtipäivänä. Luke haluaa korostaa että päivittäinen hirvihavainto jahdin aikan on tärkeässä roolissa ja se antaa oikean suuntaisen hirvimäärän alueesta. Mutta kuten olemme huomanneet niin ei sekään arvio ole onnistunut joka paikassa.
Ongelmia on ollut päivittäisten hirvihavaintojen saannista seuroilta Lukelle, joten on alueita joissa kannanarvio ei ole onnistunut odotetunlaisen. Uskoisin että silloin kanta-arvioinneissa on Luke joutunut käyttämään omaa harkintaa. Nykyiset sähköiset hirvihavaintokortit korjaavat varmaan tätä uudistusta ja toivoisinkin että ainakin rhy:t valvoisivat ilmoitusten tekoa. Jotta tästä sahaavasta hirvikannasta päästään eroon niin ryhdistäytymisen paikka on ilman muuta myös seuroilla.
Mutta kirjoitus vahvisti sen että metsästäjien jäävän kannan ilmoitukset eivät ole se pääasiallinen peruste hirvikantojen arviointiin vaan muut tekijät sekä Luken omat kertoimet antavat suunnan nykyisen hirvkannan arvioinnille.