Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kertokaa ihan oikeasti kuka tänä päivänä päivittäisessä metsätyössä oleva hakaa tukkia A- C luokkiin jätkän esimerkin mukaisesti ? Itse ole ollut yli kymmen vuotta moton kopissa enkä koskaan ole tuollaista luokitusta tehnyt tukeille. Koulussa ne kyllä opetetiin ihan niin kuin jätkä kirjoittaa mutta ei niitä käytännössä kuitenkaan tehdä. Sitä en tiedä kuinka sahat niitä välppäävät mutta niillä sahoilla jossa itse oen vierailllut niin lajittelu on mennyt pituusluokkien mukaan.
Tuo jätkän sepustus on kuin suoraan koulun oppikirjasta mutta se pätee yhtäpitkään kun koulun ovi perässä sulkeutuu. Työmaailmassa katkonta ja lajittelu tehdään ihan niin kuin ostaja sen haluaa eikä siihen jotain yleismittoja voi listata. Itse sain koulusta lähtiessä helvetinmoisen tiedoston erialisia tehtaiden katkontamatriiseja, joidenka käyttöä en sen koomin ole tarvinnut kun ne muuttuvat leimikko kohtaisesti.
Kieltämättä välillä tulee samanlainen tunne. Siihen kun vielä lisätään kateus koneellista puunkorjuuta kohtaan tai annetavaa opetusta sekä oppilasainesta kohtaan niin soppa alkaa olemaan valmis.
Jätkä: Nykymotokuskit tekevät hyvän tilin vain sellutehtaalle.
Eihän pilkata jos ei ole ammattitaitoa arvioida työtä sen enempää. Voisin jopa arvostaa ilmausta jos suorittava sen kirjoittaisi. On tässäkin foorumissa tärkeä ettei kirjoiteta sellaista tekstiä joka ei pidä paikkaansa. Sillä tuolla leimikoilla liikkuu jo ihan tarpeeksi sellaisia myyjiä jotka ovat saaneet vaikutteita perättömistä kirjoituksista. Ne ovat todella ongelmallisia asiakkaita ja vievät hyvin paljon aikaa työajasta kun niitä joutuu opastaa ja mielipiteitä korjaamaan.
Muutoin tekstisi oli ihan asiaa.
Planter:Hirvi lisääntyy nopeasti, 50% vuodessa. Tilanteet muuttuvat nopeasti.
Tätä on tutkittu paljon ja ideaali tilanteessa kanta kasvaa 25 – 28 % vuodessa. Nyt hirvikannan rakenne ei ole sellainen että tuohon määrään päästään.
Taimikkotuhoilla ei todellakaan määritetä seuraavan vuoden verotusta mutta indikaattori sekin on. Hirvikannan kokoon ja verotukseen vaikuttaa eniten jäävän kannan koko sekä hirvihavainnot metsästyksen aikana. Niiden tietojen avulla pyritään määrittämään alueen kanta. Onnistutaan siinä sitten tai ei. Kuten ollaan jo huomattu niin aika huonosti ollaan onnistuttu kun kanta on päässyt nousemaan joillakin alueilla kohtuuttomasti. Tätä sahaamista kannan koossa on tapahtunut iät ja ajat. Toivottavasti uudella sähköisellä havainnoinnilla saadaan realistisempi tieto kannasta.
Minusta kirjoitus on vain mielipide ja jos ymmärsin oikein sanoman niin en voi kyllä olla samaa mieltä. Siitä voin olla samaa mieltä että tulot ovat noin kaksi prosenttia mutta ei kai tuella olekaan tarkoistus tienata. Se on vain korvaus tai oikeastaan veronmaksajien vastaantulo siihen että taimikot hoidetaan ajallaan ja teollisuus saa tarvitsemansa puut tehdasinvestointeja vastaan ja siten jakaa hyvinvointia veronmaksajille työpaikkoina. Kyseessä on ” minä annan sulle, anna sinä mulle” – ilmöstä. Minusta nyky kemeralla on hyvä ajoitus metsänkasvua ajatellen ja siten sillä on kohtuu hyvä vaste investointina.
Nyt täytyy todeta että Tolopainen on asian ytimessä. Ongelma vain on että nuo pienet mitat ovat niin huonoja firmoille etteivät he niitä käytä muutoin kuin sen verran että kauppakirjan sopimusehdot täyttyvät. Usein on myös niin että pitkistä mitoista saatetaan maksaa jopa lisähintaa myyjälle jotta niitä tehtäisiin. Hintalistalla myös tämä huomioidaan.
Niin kuin yllä todettiin niin metsän laadulla on suurin merkitys katkonnan onnistumiselle. Usein vain kauoantekohetkellä ideologia lähtee siitä että metsä on virheetöntä jota se harvoin on. Tämä markkinoidaan myös metsänomistajalle siten että todetaan minimilatva mitta sekä katkontapituudet. Mutta eihän se kerro oikeastaan mitään mitä siitä todellisuudessa saadaan ja mikä on tehtaan tarvitsemmat pituudet hakkuuhetkellä.
Haluan vain korostaa että yhdistyksen katkontatilastot taikka yhtiön mainostamat katkontapituudet ja latvamitat ovat vain suuntaa antava informaatio joka ei todellakaan kerro kaikkineensa sitä miten metsä hakataan ja onko metsästä otettu kaikki se arvopuu talteen mitä siitä on otettavissa. Yllä olevaa informaatiota käytetään myös markkinointiin tai puunohjautumiseen oikeille ostajille.
Jos itse saisin oman metsän hakata niin kuin haluaisin motolla niin kaikki pituusmitat olisivat samoilla painoarvoilla ja moto saisi todellakin tehdä työtä laskentansa mukaan. Edellytyksenä lisäksi olisi että metsä olisi lähes virheetöntä, joka taitaa kutenkin olla vain harras toive.
No Anton on aina aika vapaasti tulkinnut tutkimustietoa ja varsinkin siihen suuntaan mikä hänen oma mielipiteensä on asiassa. Se hänelle suotakoon. On aika yleistä että ihminen muodostaa jostakin asiasta mielipiteen ja omaa kantaansa vahvistaakseen ottaa tukimustuloksista otteita tai lainauksia oman teoriansa tueksi.
Kaippa se on niin että kanalintukantojen alamäkeen ei ole yhtä selvää syytä vaan seuraukset ovat usean asian yhteensattuma. Osa syinä on metsien pirstoutuminen ja ikärakenteen muutos, ojitukset, petoeläinkantojen lisääntyminen varsinkin vieraspetojen voimakas runsastuminen ja vielä ehkä tärkeimpänä kevään ja alkukesä säät. Nythän tulee yleensä keväällä hyvin lämpimät kelit jota seuraa takatalvi juuri kun poikueet kuorituvat. Kuudes tekijä on varmaan lintukantojen populaation pienuus, joka osaltaan lisää sukusiitos mahdollisuutta ja siten kantojen elpyminen voi olla vaikeaa vaikka muutoin edellytykset siihen olisivatkin.
Jesse nuo sinun puusi taitaa olla aika pieni erä tehtaan puuhuollossa. Joten isossa kuvassa sillä ei taida olla merkitystä. Niin ja toisaalta vaikeahan se on todeta mihinkä ne puut sieltä tienvarresta lähti kun ovat lähteneet.
Kertokaapa kuinka te valvotte ns. välimittojen käyttöä ? Lähinnä sitä onko niitä käytetty prosenttuaalisesti oikein ja onko puun talteenotossa käytetty juuri niitä välimittoja jotka sen rungon katkonnassa olisi ollut parhaat ?
Uskon että ette mitenkään. Suurin osa mennee siihen ostomiesten mainoshalpaan jossa mainostetaan lyhyitä mittoja ja ohutta latvaläpimittaa. Tämähän ei ole kuin osatotuus ja myyjälle suollettavaa helposti ymmärrettävää liturgiaa.
Pääosa myyjistä on tyytyväisiä kun katkontamatriisissa on pölkkyjä kaikilla mitoilla ja uskoo että katkonta on optimistinen. No useinhan se on mutta ostaja pystyy hintalistalla (arvoapteerauksella) rukaamaan aika paljon saantoaan mieleiseksi eikä se välttämättä ajattele sitä kuinka myyjä saa leimikosta suuremman tilin vaan kuinka tehdas saa parasta materiaalia tehtaalle. Eikä toisaalta kokorunkokauppa muuta tilannetta miksikään koska riski siirretään usein kuutiohinnassa myyjälle.
Näyttää että se ei ole pelkästään mhy:n huoli. Näköjään sahafirmatkaan eivät saa koivujaan lähtemään laanista. Uskon että ongelma on aika totaalinen tällä hetkellä.