Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Oletko Apli miten seurannut Fortumia ja Nordeaa?
Juuri näin, mutta sähköyhtiöillä näyttää olevan asiakkaita yhteensä n. 3,7 milj. eli tyytymättömiä on varmaan sitten yhteensä n. 0,65% asiakkaista. Kokonaisuutena tilanne kuitenkin on ihan kohtuullisen hyvä…
Varmaan ihan hyvä ”ajatus” pihkatapilla; vähän ihmetyttää kuitenkin, että ”manttaalien mukaan määrätty osuuskorko ollut ihan hyvä sijoitus, lisäosuuksien tuotot liian pienet”. Korkoero em. osuuksilla on ollut 1 %-yksikkö eli ”hyvän ja liian pienen” ero varsinkin matalalla verotuksella on aika pieni…
Tulevaisuuden tuotot ovat aina vaikeita ennustaa, mutta kyllä ne Mlo:n osuuskorot ovat viime 10 vuoden jaksolla ihan kohtuullisesti pärjänneet Nordean ja Fortumin osakkeiden tuottoihin verrattuna. Em. yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat käytännössä samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten (en tosin tarkistanut, onko tapahtunut splittauksia tms.) eli sitä kautta ei tule ”hyvää”. Olen huomannut näissä tuottovertailuissa usein unohtuvan, että osuuskorot ovat ainakin tiettyyn rajaan asti selvästikin lievemmin verotettuja kuin useimmat pääomatulot eli se täytyy vertailuissa ottaa huomioon (samoin tietenkin muutkin pääomatulojen verotukselliset asiat/erot).
Kansakoulupohjalta yrittävänä yksinkertaisena pienmetsänomistajana en ihan ymmärrää Galan kaikkia kommentteja. Miten sekataimikoissa kuusen viljelyllä juurikääpä leviää? Et nyt sitten tällä kertaa kuitenkaan öljynvaihtoja tähän sotkenut. Tricolla taitaa olla solidaarinen hinnoittelu, ottavat varakkailta ökyisänniltä kovemman hinnan kuin tällaisilta vähävaraisilta…
Paalauskoneet putosivat pois, koska energiaketju ei kestänyt paalauksen tuomaa lisäkustannusta. Yksi kolmesta suuresta käytti paalausta pitempään kuin muut ja olin jo silloin varma, että laskelmista puuttui ”jotakin”; paaleja kuljetettiin jopa junilla käyttöpaikkojen laitosmurskiin. Paalauksen tuomaa kustannuslisää voisi ehkä verrata maatalouspuolen ”itsesitojiin”, joilla aikanaan pystyviljaa korjattiin lyhteiksi; niidenkään elinkaari ei aikanaan ollut kovin pitkä.
Eikö Gala tuolla logiikalla kävisi niin, että jos kaikki käyttäisivät Tricoa, hirvet kuolisivat nälkään?
Gala esitti ihan hyvän kustannuslaskelman Tricon käytöstä, kannattavuuslaskelmaa ei ole vielä esitetty. Minulla ei ole koivuviljelyksiä ja yhtä mäntykylvötaimikkoa lukuunottamatta kaikki ovat sekataimikoita, joten minulla sekataimikoiden kanssa kustannuslaskelma on hieman erilainen. Ensinnäkin minun ihan tuoreessa laskussa Tricon alv 0% hinta on 43,83 eur/10l. Kuten olen aikaisemmin kertonutkin, minulla on vakiintunut ”sekoitussuhde” niin, että kaadan pöntön reppuruiskuun, lisään pönttöön pari litraa vettä ja kovan ravistelun jälkeen kaadan loputkin ruiskun säiliöön. Tämä ”coctail” antoi viime talvenkin jälkeen 100-prosenttisen suojan männyn taimille eli en löytänyt yhtään hirvien murjomaa tainta kevään tarkastelussa. Olen arvioinut, että em. coctailin kulutus sekataimikon käsittelyssä on n. 8 l/ha, joten Trico-kustannus pyöristettynä on n. 30 eur/ha. Jos tekee ”8-vuotisen” käsittelyn, se kustantaa em. hinnoilla 240 eur/ha. Jos työkustannukseksi laskee 35 eur/h (aikaa menee käytännössä saman verran kuin puhtaissa mäntytaimikoissakin), se tekee Galan ”mallilla” 280 eur/ha eli molemmat yhteensä 520 eur/ha. Jos eläkeläinen laskee työkustannukseksi 0 eur/h, kustannus jää siten ihan kohtuulliseksi. Olen huomannut, että varsinkin sähkön hintakeskusteluissa omia polttopuita käytettäessä sekä työn kustannus että polttopuun kantoraha näyttävät lähes aina olevan puhdas ”nolla”. Trico-käsittelyyn tulee tietenkin lisäksi matkakustannukset, jotka vaihtelevat kohteen mukaan.
Se kyllä kovasti ihmetyttää, miten kovasti Suomen talous saadaankaan kasvamaan, kun oppisivat siellä vielä ilmatilaansakin vahtimaan…
”Trico tuhoaa talousmetsässä kannattavuuden…”; minkälainen laskelma Galalla antaa tällaisen tuloksen?
Eikö Perko kuitenkin ole niin, ettei puunostajaa voi verrata kiertävään pölynimurikauppiaaseen? Kiertävä pölynimurikauppias tekee käytännössä kaikkien asiakkaiden kanssa ”viimeisen kaupan” eli uudelleen ei tulla enää saman asiakkaan kanssa kauppaa hieromaan ja ei ole niin väliä, miten sovitun kaupan yksityiskohdat toteutuvat suhteessa myyntipuheisiin. Puunostaja joutuu yleensä aina palaamaan puunmyyjän luo uudelleen, joten mahdollisista ”huijauksista” joutuu käytännössä aina tilille…