Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on kokemusta sekä omasta traktorilla tehdystä lannoituksesta että yhden ison toimijan tekemistä sekä maa- että lentolannoituksista. Markkinatalous näyttää vaan niin toimivan, että nämä isot toimijat isoilla hankinnoillaan saavat pelkästään jo lannoitteet niin paljon yksittäistä metsänomistajaa halvemmalla, ettei siinä levityksestä juuri ”palkkaa” jää, vaikka yrittää miten huseerata ”ilman välikäsiä”.
Gla ja minä taidamme keskustella vähän eri asioista eli uskomatonta se on…
”Täällä Espoon Keskuspuistossa näin erinomaisen kandidaatin jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsää oli harvennettu ja saatu alla kasvavat pienemmät kuuset elpymään. Niiden latvukset ovat hyvässä kunnossa ja vuosikasvut 10-15 cm luokkaa. Nyt pitäisi ylispuustoa harventaa edelleen. Kuusia oli syntynyt sekä kuusikon alle että mänty-koivu -sekametsän alle. Maapohja melko rehevä puronvarsi, vähintään MT:tä.”
Uskomatonta, miten korkeasti oppineetkin keskustelijat ”tulkitsevat” jatkuvaa kasvatusta. Ei mikään ihme, että jossain kyselyssä kolmannes metsänomistajista kertoi ainakin kokeilleensa jatkuvaa kasvatusta. Totuus valitettavasti on se, että em. metsänomistajat eivät ymmärrä/tiedä käytännössä juuri mitään jatkuvasta kasvatuksesta, koska em. ”kokeilu” näkyisi ilman muuta metsissä. Valitettavasti ei edes metsänkäyttöilmoitusten ”kertomukset” kerro koko totuutta käytettävistä hakkuutavoista, koska metsäammattilaisillakin termit menevät sujuvasti sekaisin…
”Uusien tehtaiden pitää minusta käyttää samaa vettä koko ajan, eli suljettu kierto ilman mitään päästöjä vesistöön. Ne voidaan sijoittaa kuivalle kankaalle, johon käyttövesi tuodaan tarvittaessa säiliöautoilla isosta järvestä.”
Juuri näin; ei muuta kuin säiliöautot liikkeelle…
Taneli on palstan erikoisasiantuntija metsätalouden vähennyskelpoisista kiinteistöveroista eli kannattaa kysyä Tanelilta, jos joku asia on vielä jäänyt avoimeksi…
Sinitaivaasta en tiedä, mutta Esko oli markkinoilla jo 1980-luvun alkupuoliskolla…
”Se ei ole se, mitä koneen tulostus ilmoittaa ( n. 312 l) vaan oikea tulos olisi n. 517 l.”
Puukin laskuoppi onkin korkeampaa matematiikkaa…
Ihan sujuvasti siirryttiin tässä aiheessa Sallan Tuntsan nokisavotasta Savukosken Samperin savottaan. Naapuripitäjiähän Salla ja Savukoski ovat, mutta etäisyydet ovat siellä vähän eri luokkaa kuin täällä etelässä. Hemputtaja veikkaili omia arvioitaan sen seudun hakkuumahdollisuuksista, mutta niin kuin aika monesti ennenkin, veikkailu meni pahasti pieleen tälläkin kertaa.
Samperin savotan toinen veturi todellakin on siellä Tulppiossa ja jos oikein tarkkaan muistelen, saatoin olla sen veturin entisöimisprojektissa mukana. Muistelen, että myös ”joku” Melamies oli mukana samassa projektissa ja oli tosi mukava kuunnella hänen tarinoitaan pohjoisen metsien puunhankinnasta ja vähän muustakin. Mutta koska siitä projektista on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…
”Hakkuukoneen turvaraja 90 m ei johdu kaatuvien puiden vaarasta, vaan ketjuluotivaarasta”
Tilley on tasan oikeassa em. kommentissaan eli puiden pituudella ja etäisyyksillä metsuriin ei todellakaan merkitystä turvaetäisyyttä määritettäessä, mutta osa tai ainakin yksi tämän palstan keskustelijoista ei millään näytä ymmärtävän, miten nykyaikainen puunhankinta Suomen metsissä tänä päivänä hoituu (Mode tosin on ”hukannut” ainakin kolme tämän jänkkääjän viestiä eli taas oli asia-argumenttien sijaan alettu epäillä toisten keskustelijoiden aivojen rakennetta).
Noista ketjuluodeista näytti olevan tälläkin palstalla keskustelu muutama vuosi sitten ja tekisi kyllä mieli kysyä, onko Motokuski edelleen samaa mieltä silloin esittämästään painavasta kommentista?
Mieleenpainuvin asia siellä oli, että poroaidan ja Venäjän rajan välillä oli suhteellisen sankka koivikko (maantiede ja olosuhteet huomioon ottaen); poroaidan länsipuoli oli aika puhtaaksi kaluttu. Minkähän takia?