Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Ensinnäkin tässä lakossa ei edes taistella palkan korotuksista. Suurin kivi kengässä taitaa olla palkaton ensimmäinen sairaslomapäivä. Tämä ei taida olla edes ongelma vientiyrityksillä.
Tunnen monta pienyrittäjä, jotka eivät yksinkertaisesti uskalla palkata, kun pelkäävät käteenjäävän se ’saikku seppo’ tai ’saikku Sirkka’. Joka ilmoittaa joka viikko vähintään kerran olevansa kipeä. Tänä päivänä saikkua saa pelkällä soitolla 3 päivää. Näitä lusmuilijoita nykyisin riittää ja paljon. Ei tämä edes kovin paljoa normi työntekijää koske.Jos työnantaja on kilpailun takia ajautumassa konkurssiin, onko työntekijöiden hänet pelastettava velkavankeudesta?
Oman tulevaisuuden kannalta kannattaisi ainakin harkita asiaa ja punnita vaihtoehtoja. Tuskin kilpailijoillakaan menee silloin niin hyvin, että hakisivat lisää työvoimaa.
Karavaani kulkee…
Toisaalta mihin ovat ne eurot kadonneet , jotka on maksettu poskettoman kalliista halpatyövoimalla tuotetuista asunnoista esim. pääkaupunkiseuduilla?
omistajien taskuun osinkoina. Tottakai johtajat maksimoivat voittoja. Siihen heidät on palkattu.
Kannattaa muistaa ilman työtekijöitä ei ole yrityksiäkään. Työtekijä kaikissa kaikkein tärkein tuloksen tekijä.
Kannattaa muistaa, että suurimpien Suomessa toimivien yrityksien omistus on kansainvälistä. Heille ei ole paskaakaan väliä onko työntekijä suomalainen tai toiminta Suomessa.
Lenkkeilemällä vuosia ei tule lisää, mutta elämää voi tulla vuosiin. Geenit määrittävät aika pitkälle miten pitkälle matka taittuu.
Tuohon en voi yhtyä. Esimerkiksi Suomessa on viimeisen 60 vuoden aikana elinajanodote noussut joka neljäs vuosi yhden vuoden. Yhteensä yli 10 vuotta.’ Sen on mahdollistanut elintavat ja terveyden- ja sairaanhoidon kehitys. Evoluutio ei ole muokannut geenejä.
Uskon kyllä vielä nuorisomme. Kyllä he alkavat kunnosta pitämään huolta kun alkavat tarvitsemaan työkykyä. Nythän kun kotiin maksetaan elintaso veronmaksajien toimesta niin eivät millään saa hanuriaan irti tietsikan tuolista. Nälkä voi parhaassa tapauksessa olla hyväkin opettaja.
Jonkin verran lasten ja nuorten urheilussa mukana olleena sanoisin haasteita tulee olemaan. Aika moni alle 10 vuotiaista ei yksinkertaisesti osaa juosta kunnolla. Koordinaatiokyky ja kehonhallinta on todella heikkoa. Kuperkeikka on monelle suorastaan mahdottomuus ja vaatii ihan alkeiden opettelua. Syyttäisin suoraan saamattomia matkapuhelin vanhempia. Se ettei yksinkertaisesti 20 vuotiaana edes osaa liikkua ja elopainoa on 150kg, niin vaikea on aloittaa.
Niin ja 2400m on keskiarvo. Sekaan mahtuu myös 1800m omaavia.
Näihin se on. Henkinen kunto on minusta vielä enemmän veteenpiirretty viiva. Ero pitää olla aika suuri, että edes huomaa eron ja pystyy laittamaan järjestykseen.
Joku jalkapallon keskikenttämies juoksee kevyesti 3,5 km.
Joku juoksee moni ei. Jalkapallo on laji, joka kehittyy todella nopeasti. 20 vuotta sitten ja nyky jalkapalloa verratessa voidaan taktisesti ja harjoittelustaan puhua melkein eri lajista.
Tänä päivänä keskitytään fyysisiltä ominaisuuksiltaan enemmän nopeuteen ja lyhyisiin intervalleihin. Kuntoa testataan Yoyo- ja MAS-testeillä. Näissä painotetaan suunnanvaihtoja, kiihdytys, pysähdystä. Lisäksi vauhtia kiihdytetään loppua kohti. Jalkapalloharjoitteissa ja testeissä panotetaan lajinomaisia ominaisuuksia. Ennen tehtiin paljon enemmän tasavauhtisia juoksulenkkejä. Silloin piiritason pelaajat juoksivat useammin 3500m cooperin testeissä, kun nykyisin. kentällä eivät pysyisi enää mukana.
Voi olla,mutta ne hyväkuntoiset miehet todennäköisesti juoksee nykyäänkin sen 3500 m cooperissa ja (voin toki olla väärässä) naisista aniharva.
Taitaa olla miehistäkin aniharva nykyisin. Kestävyysjuoksua ei moni harrasta, eikä yleensäkään kestävyysurheilua. hiihtokin tänäpäivänä painottuu enemmän ylävartalolle. Pitää olla kova kansallistason hiihtäjä, joka pääsee 3500m. Onhan tuo selvä, ettei nainen pärjää urheilijamiehelle. Täysin tyhmää edes vertailla.