Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 4,062)
  • MJO

    Pistä seuraavaan viestiin kaavat tai selvä sanaisesti miten päädyit 800€ ja 130€.

    Mielellään yhtä selvä sanaisesti, kuin minäkin.

    MJO

    No laita.. olet esittänyt ainoastaan 2 lukua. 800€ ja 130€.

    MJO

    Hehtaari sahatukkia kasvussa tuottaa vuodessa Suomelle noin 800 euroa vientituloa, kun taas yksi ha propsi tuottaa vain noin 130 euroa.

    Onkohan noin? Alla oleva laskelma ei ota läheskään kaikkea huomioon, mutta 6x vientituloja on täysin myytti.

    Lähtö:

    • 1 m³ tukkipuuta
    • Sahausaste (saanto): ~45–60 %
      • eli 1 m³ tukista → 0,45–0,6 m³ sahatavaraa

    Markkinahinta:

    • Sahatavaran vientihinta (pitkä keskiarvo):
      • ~200–350 €/m³

    Laskelma:

    • 0,5 m³ × 250 €/m³ ≈ 125 €
    • realistinen vaihteluväli: 👉 ~100–180 € vientituloa / 1 m³ tukki

    Yhteenveto (tukki):

    🔹 1 m³ tukki → ~100–180 € vientituloa sahatavaran kautta

    Sellupuu → sellu → vientitulot

    Lähtö:

    • 1 m³ sellupuuta
    • Muuntokerroin:
      • 1 m³ puuta → ~0,4–0,5 tonnia sellua

    Sellun hinta:

    • Pitkän aikavälin vaihtelu:
      • ~600–1000 €/tonni

    Laskelma:

    • 0,45 t × 700 €/t ≈ 315 €
    • realistinen vaihteluväli: 👉 ~250–450 € vientituloa / 1 m³ sellupuuta

    Yhteenveto (sellupuu):

    🔹 1 m³ sellupuuta → ~250–450 € vientituloa selluna

    Nämä luvut ovat bruttovientiarvoja, eivät:

    • metsänomistajan tulo
    • tai teollisuuden kate

    Lisäksi:

    • sahauksessa syntyy myös sivutuotteita (puru, hake) → lisäarvoa
    • selluteollisuus käyttää usein halvempaa puuta (harvennus jne.)
    • hintavaihtelu voi olla erittäin suurta (esim. suhdanteet, Kiinan kysyntä)

    Johtopäätös

    • Sellukuidusta saadaan yleensä enemmän vientituloa per m³
    • mutta:
      • sahaaminen tuottaa monipuolisempia tuotteita
      • arvoketju ja työllisyysvaikutus ovat erilaisia

    👉 Yksinkertaistettuna:

    Sellupuusta saadaan noin 2–3× enemmän vientieuroja per kuutio kuin tukista sahatavaraksi.

    MJO

    Fortum listautui n.4€/osake. Siinä oli mukana myös Neste, jonka osakkeita jaettiin ilmaiseksi Fortumin omistajille.

    Mikset osallistunut antiin ja ostanut vielä lisää, kun ’ilmaiseksi’ jaettiin?

    MJO

    Jos onnellisuus riippuisi sähkölinjoista ja sellutehtaista. Puolet väestöstä olisi rasvannut köyttä Nokian matkapuhelimien katoamisesta. Aika paljon suurempi vaikutus alihankkijoineen.

    MJO

    Olen kuullut ja vain omalla kohdalla kuullut. Ei mitään käytännön toimia

    MJO

    Eiköhän nuo päättäjät seuraa pörssiyhtiön hallituksien ehdotuksia. Jos Fortumin hallitus ja johto ehdottaa laajentumista Venäjälle tai Saksaan, niin ei valtio ala tekemään rinnakkaista tutkimusta investoinnin kannattavuudesta. Eikä niillä ole kokemusta sellaisesta. Eikä kuulu oikein toimenkuvaankaan.

    MJO

    Millä tavalla. Ettei saa metsänkäyttöilmoitusta läpi?

    MJO

    Kyllä ne onnellisuudet pitää löytää muualta, kuin sähkö linjoista.

    Niin pitäisi, mutta joillekin se elämääkin suurempi asia. Vaikka sähkölasku on kympeissä.

    MJO

    Meidän suomalaisten onnellisuus perustuu positiivisiin näkemyksiin, kuten Berrza tuossa edellä todisti.

    Kyllähän tämä on pessimistisin maa. Kaikki pitäisi kieltää, jos ei itse suoranaisesti hyödy. Eli kaikki pitäisi kieltää.
    Onnellisuus tutkimus perustuu siihen, ettei yhdeltäkään ihmiseltä ole kysytty ’oletko onnellinen’

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 4,062)