Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Laitokset ovat kalliita ja niiden on pyörittävä kehkeytymättä, myös tyyninä pakkasjaksoina. Mistä saadaan tarvittava säätösähkö ja kuka sen maksaa?
Nyt varsinainen tekniikantohtori antaa lausuntoja. Vetyä tehdään halvalla sähköllä enemmän kuin tehdas tarvitsee. Kalliilla sähköllä vähemmän tai ei lainkaan.
Kuvitteletko tosiaan, ettei näitä olisi joku sinua viisaampi joskus laskenut?
Älä Kalle valehtele. Suuriosa asuu Raahessa ja lähialueella. Jos muutama kulkee Oulusta, niin ei se tarkoita KAIKKI.
Jos siellä ei kukaan halua asua, silloin se olisi mitä parhainta tuulivoima aluetta? Vai mitä kehveli?
Ydinvoimalaan saa heti luvan, mutta investoijia ei taida löytyä. Siihen tarvitaan halua ja varsinkin rahaa.
Energiayhtiöt eivät ole innokkaita sijoittamaan ydinvoimaan
Suomessa tahtoo olla taipumusta uskoa aina yhteen totuuteen kerrallaan, ja sen jälkeen tahtoo tulla niitä pettymyksiä.
Suomessa on ollut taipumus nukkua onnensa ohi ja tippua pois kehityksen kyydistä.
Päinvastoin. Pieni kunnallisvero ja työpaikat vetytehtaissa ja fossiilivapaissa terästehtaassa houkuttelee. Kunnat jotka jäävät ulos taantuvat kivikaudelle.
Eipä nuo tähän mennessä ole menettäneet arvoa. Saksassa on 30000 myllyä, eikä maasta pakoa ole syntynyt.
Hyvin siellä menee, jossa kunnan suurimmat tulot on valtion tuet.
Onnittelut Artolle. Kunnan talouden pito ainakin helpottuu suuresti.
Jos kunnanjohtajan penkki tutisee, niin silloin tutisee. Monessa pikku kunnassa kunnanjohtajan pesti voidaan lukea pätkätyöksi. Tuskin niihin hommiin enää kyvykkäämmät on hakemassa Se ei kuitenkaan johdu päätettävistä asioista vaan päättäjistä.
Eivätköhän ne tutise ihan muista syistä, kun tuulivoima asioista.
Miten se kunnanjohtajan palli tutisisi? Ei se ole mikään diktaattori. Valtuusto tuulivoimalan perustamisen myöntämisasiat päättää. Ne jotka jotka kuntalaiset ovat valinneet.