Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Huonosti menee Reimalla, jos metsätalous on tuottanut parikymmentä vuotta tappiota. Rajalinjojen pituudesta (satoja kilometrejä) voisi päätellä Reiman olevan todellakin suurmetsänomistaja (tuhat/tuhansia hehtaareja).
Jos noin olisi asiat itselläni, niin myisin metsät pois ja alkaisin nauttimaan elämästä.
Metsänomistajia ei tarvita tänä päivänäkään, vaan heidän metsiensä puuta.
Tuottoa metsästä voi mennä lakkoon. Minä en mene.
itse viilaan ylähampaan normi ohjurilla ja alemman hampaan toisella viilalla ilman ohjuria. Alempaa hammasta ei tarvitse viilata joka kerta.
On muuten hyvä tuo Strandin kaksoishammas terä. Ostin tänä kesänä myyjän suosittelemana. Suosittelen kokeilemaan.
Minusta tässä asiassa matematiikka on helpoin asia. Jollei mo tiedä tuleeko hakatulle alueelle kasvatuskelpoista taimikkoa luontaisesti, niin tässä asiassa matematiikka on turhaa.
Jos alueella on 10v päästä syntynyt elinvoimainen taimikko, niin varmasti on luontainen uudistaminen on kannattavampi.
Jos alueella ei ole, kuin muutama risu 10v päästä, niin luontainen uudistus ei ole ollut kannattavampi.
Tätä tärkeintä ja melkeinpä ainoata muuttujaa ei voi laskea. Korko prosenteilla ei ole mitään väliä, jos pääoma on nolla.
Kymmenen vuoden päästä? Onko sillä jesse väliä saako 30 000e autosta 10 vuoden päästä 2 tonnia vai 5 tonnia?
1200 euroa sisältää myös istutustyön. Metsänomistaja voi pienentää kuluja istuttamalla itse, Viimeksi maksoin mätästyksestä 300e/ha ja kuusentaimet 420e/ha, eli 720e/ha + polttoainekulut palstalle. Tästä vähennetään verojen osuus, niin aika kauas jäädään 1200 eurosta.
Tähän pitää ottaa myös huomioon myös siemenpuiden aiheuttamat tappiot. Minun tapauksessa jäädään ainakin kauas 1200 eurosta.
Ei kait VT pohjia edes kukaan istuta? Kylvö tai siemenpuut ovat minun mielestäni ainoat järkevät tavat uudistaa VT maat.
Maapohjia on monenlaisia. Lukijoiden kuvissa löytyy 14.8. Heinäystyö. Ei varmasti taimetu luontaisesti.