Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Nähtävästi karhun ampuminen on rikoksena verrattavissa raiskaukseen. Paitsi korvaussummat karhusta ovat suuremmat, kuin raiskauksen uhrille maksettavat.
Käsittämätöntä!
Liian helpolla pääsi.
Pitäisikö saada enemmän kuin ”hirvimiehen” kaadosta?
Pyyntiluvista luopumisen lisäksi tarvitaan uusia ohjeita metsästyksen viemiseksi tavoiteltuun lopputulokseen, eli pääsemiseksi alle yhden hirven hirvikantaan tuhannella hehtaarilla.
Pakottamista? Sinut on ammuttava kaikki tai…?
– En ole esittänyt muita muutoksia nykykäytäntöön kuin hirvien pyyntiluvista luopumista. Jos olisi tarvetta homman toimivuuden kannalta tehdä uusia metsästysohjeita tai muutoksia, ne olisi tehtävä puolueettomasti ja harkiten. Esimerkiksi ukkoutuneet metsästysseurat pitäisi saada vaikka naisten avulla toimimaan.
Tuntuu naurettavalta nykytilanne, kun vahinkoa aiheuttavia hirviä on joka puolella liikaa, ja siitä huolimatta pitää hirviporukoiden anoa ennalta määrätystä potista syksyksi pyyntiluvat, joita ei kaikkia kuitenkaan tarvitse käyttää.
Ainoataan pyyntiluvista luopumista? Eli samat hirviporukat jatkaisivat metsästystä, mutta saisivat ampua kaikki mitä saisivat?
Eihän ne saa nytkään edes kaikkia kaatolupiakaan käytettyä. Voisihan tuo toimia hirvirikkailla alueilla, joissa olisi innokkaita pyyntimiehiä.
Mutta eikös heillä ole kuitenkin yhteinen päämäärä kasvattaa hirvikantaa 😀
Jos välttämättä haluaa omista kuusensiemenistä metsän, niin kasvata itse siemenistä ja istuta valmiit taimet. Kuusenkylvö taitaa olla taitoa ja onneakin vaativa laji.
Mehänpoika: Silloin joutaisi monen salametsästäjän ase naftaliiniin. Nimenomaan nykyinen käytäntö on lisääyt hirvien salametsästystä hirvipaljouden ja luvattomien kaatojen helppouden vuoksi.
Salametsästyshän loppuisi kokonaan, koska sinun toiveissasihan hirven saa ampua kuka vain, mistä vain ja milloin vain. Yksinkertaisesti ei olisi tilannetta, jolloin hirven ampuminen olisi kiellettyä.
Taneli, ei tarvi enää kouluttaa. 😀
Jos maataomistavat olivat etusijalla metsästysseuraan pääsylle, on ehkä silläkin ollut vaikutusta metsästysseurojen ukkoutumisen nopeutumiseen.
Toisinsanoen, ei haluttu kovin paljon uusia jäseniä lihanjaolle. Hirvet saatiin nurin pienelläkin porukalla.
NIIN NIIN.. Maanomistajat eivät ottaneet maattomia seuroihin.
Haluttiin vuokratut metsästysmaat mahdollisimman laajoiksi, koska pyyntiluvat jaettiin seuroille hyvin pitkään ensisijaisesti metsästysmaan pinta-alan mukaan. Kokonaan tästä tuskin päästään eroon tulevan hirvikannan hoitosuunnitelmankaan aikana. Eli pyyntiluvallisessa metsästyksessä hirvikannan epätasainen jakaantuminen ei juuri korjaantuisi.
NIIN NIIN.. Maanomistajat vuokrasivat maansa vain tälle toisten maanomistajien laajalla alueella toimivalle seuralle, vaikka he eivät edes pyytäneen siltä alueelta. Onko tämäkin maattomien hirvimiesten syy?
Sinähän olet täällä pääpunaisena haukkunut maattomia hirvimiehiä. Nyt ongelma onkin, ettei heitä ole otettu mukaan. En ymmärrä sinun logiikkaasi.
KYLLÄ ! Vain maata omistavat pääsivät pääsääntöisesti metsästysseuraan. 🙂
Mehänpoika ei kässää, mihin se johtaa 😀
Jos metsästysseuroihin pääsi vain maaomistajia, niin jäseninä oli silloin ainoastaan maanomistajia. Miten ne maattomat olisivat sinne päässeet tekemään päätöksiä?
Mehänpoika: Ainakin 1970-luvulla hirviporukoihin pääsy oli vaikeaa. Haluttiin runsaat kaatoluvat käyttää entisten hirvestäjien kesken. Käytännössä se tarkoitti sitä, että ei haluttu lisää jäseniä lihanjaolle.
Eli takaisin alkuun: Ketkä eivät halunneet lisää jäseniä asettivat ehdot jäsenyydelle?
Maanomistajat eli metsästäjät!
Ps. 1970-luku oli 40 vuotta sitten.