Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 3,195)
  • MJO

    Tiedän aika tarkkaan miten nuo meillä päin  menee, kun mmuntojen järjestelyvuorot on jaettu seurojen kesken. Eikä niitä ilman talkooporukkaa kyetä järjestämään.

    Seuroissa on jäseniä, joilla on RHYn myöntämä valvojan pätevyys. 2 valvojaa täytyy olla ammunnoissa mukana. Lisäksi siellä voi olla mukana taulunpaikkaajia yms. Ammuntakoe tulokset kirjataan sähköiseen RHYn tietokantaan , jolloin suoritus näkyy esim. Omariista palvelussa. Ei sinne pääse kirjaamaan suorituksia kuka tahansa. Ainoastaan RHYn valtuuttamat henkilöt.

    RHY antaa seuroille järjestettäväksi ammuntoja, joista järjestävä seura saa jonkun korvauksen.

    MJO

    Apteekissa käy kelakortti, ajokortissa ei ole kelan koodeja, jos on ilmaiset lääkkeet.

    Hyvin korvasi ajokortti apteekissa, kun hain reseptilääkkeitä. Suoraan luki viivakoodilukijalla henkilötiedot.

    MJO

    Ok Puuki. Silloin ollaan samaa mieltä.

    Parin hakkuu kerran jälkeen minun tapauksessa jk-metsän puuston kasvu oli tyrehtynyt olemattomaksi. Tuskin itse aloitan koskaan jk-metsän yritystä. Korkeintaan luontaista taimettumista korpi kuusikkoon jossa olisi runsaasti taimia olemassa.

    MJO

    Sitä tuloeroa ei kurota kiinni paremmalla arvokasvulla kuin hyvin harvoin jos silloinkaan.

    Aika vahvahti sanottu. Onko nämä tuttuja ilmiöitä?

    Taimettumista ei yksinkertaisesti tule tai se on hyvin vajavaista?

    Jos kuusikoiden harvennuksissa tulee korjuu tuhoja, niin varmaan ne ovat mahdollisia jk-hakkuissakin. Se edesauttaa tautien leviämisen jäävään puustoon.

    jk-metsissä on vähemmän puita, joka on alttiimpi myrskytuhoille.

    Hakkuissa kertymä on paljon pienempi ja toteutetaan harkiten. Tämä aiheuttaa helposti 10€/m3 halvemmat hinnat.

    Väitätkö ettei näistä yksikään ole mahdollista ja siksi jk-kasvatus hyvin harvoin häviää tuottavuudessa?

    Minulla on kokemusta 60-luvun alkupuolella aloitetusta jk- kasvatus palstasta. Lopetin tämän kasvatuksen 2010 uudistushakkuuseen. Syy oli jk-kasvatusmetsä ei vain kasvanut.

    MJO

    Lestapekalla kaksi nimimerkkiä?

    MJO

    Eikö se tuotto-% tai korkotuottoon pidä laskea metsän myyntiarvon mukaan. Jos arvo on 5000€/ha, niin 5% tuotolla sen pitäisi kasvaa puuta 250€/ha arvosta puuta vuodessa?

    Ei kait laskelmaan oteta pelkästään kulut, kuten uudistus, taimikonhoito jne.. Ei osakkeiden osinkotuoton laskentaa oteta pelkästään säilytys- ja kaupankäyntikulut.

    MJO

    Enhän  mie  ole myymässä, mutta.  Toiseksi  suorittavalla ei ole kykyä  ostaa.    30 000 € / ha   kiinnostaako?

    Tottakai kiinnostaa metsä, jonka tuotto on 5% eli 1500€/ha. Eikös niillä jk-metsillä ole?

    MJO

    Uudistamiskulut maksaa helposti puun hinnan erossa. Miksei jk-miehet laske puun hintaerolle ja kasvutappioille 5% korkoa korolle?

    MJO

    IPCC:stä, missä on poistettu viime jääkauden jälkeiset lämpö- ja kylmäkaudet.

    Eikun Ilkka Ahmavaaran tutkimukset kertoo todelliset jääkauden lämpötilat ja muutkin lätkämailat ?

    MJO

    Kurjen tiedemiehet kyllä vakuuttaa?

    Löytyykö tuohon vielä Karpon sammakkoennustaja?

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 3,195)