Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Maatalous on joutunut jo ajamaan itse itseään alas. Kannattavuus on kiikun kaakun. Ja se näkyy mm. jauhelihahyllyissä.
Tutustukaa metsäalan ympäristöohjeisiin. Ne ovat varmasti ajantasaiset, mutta niillä ei esim. kunnostusojituksessa ole mitään vaikutusta vesiensuojelun. Noudattipa niitä miten hyvin tahansa. Ja hyvin harvoin niitä noudatetaan. Eräässä ohjeessa neuvotaan, että lietekuopat ja selkeytysaltaat tulee olla valmiina ennen kunnostusojituksen aloittamista ja kaivutyö tulee aloittaa ojitusalueen latvaojista. Kuinkahan moni toimii näin? Kuinka moni kaivaa ylämaasta alamaahan päin? Saattaa kaivuri seisoa pian tulvalammessa.
Pihkatappi on oikeassa. Nuoriin pitäisi satsata ja heitä kaikin tavoin kannustaa. Meille eläkeläisille työnnettiin eläkkeitä vuonna 2024 yli 40 miljardia euroa. Jos tuosta otettaisiin vuoden aikana puoletkin valtiolle, se tekisi jo 20 miljardia yhdessä vuodessa. Emmekö me eläkeläiset yhden vuoden kykenisi elämään kertyneillä säästöillä ja täälläkin paljon kehuskelluilla osakesalkkujen osingoilla? Arkussa ei ole kassalipasta eikä sijaa osakesalkulle.
En tiedä minkä merkkinen 543 xp on, jos ei kerran ole Husqvarna. Mutta merkillä ei ole väliä, joka tapauksessa on hienosti pelannut. Ollut muutaman vuoden. Polttopuita olen sahannut, tukinlumppeja, isojakin, pätkinyt tuulenkaatoja tehnyt ja järeää rankaa kerännyt. Tänä keväänä 150 mottia, aikaisempina keväänä vähän vähemmän. Eihän tuo tietenkään paljon ole, aikoinaan tuo oli avohakkuulla noin kolmen päivän työ. Sahassa ei mitään ongelmaa. Tankin suodattimen olen pari kertaa vaihtanut, suuttimiin en ole muistaakseni vielä meisseliä tökännyt. Urani aloitin aikoinaan Huskun 162:lla, sitten oli rivinelosia, Partnerin 5500, Huskun 262 jne. Isoa sahaa tuolloin tarvittiin, hakkasimme avoa lähes ympäri vuoden, neljän tukin männiköitä. Mutta 543 olen ollut erittäin tyytyväinen, ketterä karsia, voimaa tarpeeksi, hyvä huoltaa. Eli kaikki ominaisuuksia jotka ovat aina Husqvarnan sahoissa olleet.
Tämä on vedenjakajaseutua, mutta ei Lapissa. Kaikki on karua, niin kankaat kuin suotkin. No, muutamia vähän rehevämpiä puronvarsikorpia on. Ja kaikki on ojitettu. Täällä on ” tupla miljoonia kilometrejä” ojia. Järvien ja lampien pintaa on laskettu, että suovedet on saatu eteen päin. Ja suurin osa vesistöistä on pilattu. Onnistumiset riippuvat katsojasta. Muutama suo on saatu kasvamaan puuta, jokunen korpi jopa hyvin. Onnistumisen vastapainoksi vedet ovat pilaantuneet. Vesi ruskettunut minunkin muistini aikaan, entiset hiekkarannat muuttuneet liejukoiksi, kalanpyydykset likaantuvat pyytämättömäksi parissa päivässä. Poikasena muistan, kun viikkokin pidettiin samaa verkkoa pyynnissä samassa kohtaa, se vain käytiin ”selkäämässä”. Korpinotkoissa kasvua on saatu eniten aikaan. Vastapainona ojia pitkin valuu järviin ruosteista mönjää ja nyrkinkokoisia limalönttejä, vieläkin. Onnistumiset ja tappiot ovat siis katsojan silmässä.
Kyllä se laki, Kalle, seisoo samanlaisena kirjoissa kaikille. Tuomioissa on vain erilaisia tapauskohtaisia variaatioita.
Aikamoinen lammas on Eu. Antoi Suomelle anteeksi ylivelkaantumisen, kun puolustusmenot nousevat. Mikä ihmeen perustelu se on? Eikö puolustusmenotkin olisi kustannettava jostain muusta säästämällä? Sehän pitäisi ratkaista mitä viivan alla on vuosittain. Arvovalintoja, kuten poliitikot aina huutavat. Olisivat lopettaneet lapsilisät ja vanhustenhuollon kokonaan. Säästö 1,46 + 5,4 miljardia vuodessa. Hoitakoon itse kukin vuorollaan kersansa ja vanhempansa itse. Niinhän ennenkin tosi huonoina aikoina tehtiin.
Ei hallituspohjilla ole enää mitään väliä. Suomi on niin syvällä suossa, että ei enää mikään pelasta. Ostetaan vain velaksi pyssyjä niin kauan kuin velkaa vielä jostain antavat. Onhan niillä ainakin maan sisäinen kuri taattavissa. Antaa nyt mennä, kun on alamäki.
Kuriton brittien M16 agentti Bond onnistui elokuvassa pilaamaan hankkeen. Löytyisiköhän CIA:sta samanlaista sankaria?
Menikö Kurki-Eero vaikeaksi? Lammen toisesta päästä lähti aikoinaan pieni puro isoon järveen. Se kaivettiin viemäriksi, samalla lammen pintaa laskettiin yli puoli metriä, jotta toisessa päässä olevan ojitetun rämeen vedet saatiin liikkeelle. Toisessa päässä lampea oli räme, joka ojitettiin ja ojitusvedet laskettiin lammen kautta isoon järveen. Lampi meni pilalle.