Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tuota en ihmettele. Omat kokemukset vain raivaussahan kanssa auratuilta aloilta. Mutta siinäkin terien menekki vähintään tuplaantui. Istutusmännikön alla metrinen kuusitureikko. Mahdoton oli jokaista kivennokkaa nähdä.
Hirvitti, kun seurasin metrisessä lumessa hakattua metsätien varren levennyshakkuita perusparannusremonttia varten. Vanha metsätie, kivet öysätty raunioiksi ojanpenkan tuntumaan. Raunioiden seassa tukkipuun kokoista puustoa. Mahdoton oli kaikkia kiviä hangesta nähdä. Meni kuulemma ketjuja ja laippoja. Kuski ratkaisi asian alkamalla pyyhkimään rungot poikki lähes lumen pinnalta. Mutta täysin ymmärrettävää. Eihän voi edellyttää, että motoon vaihdetaan ketju tai laippa joka toisen rungon jälkeen. Minä siistin keväällä jäljen lyhentämällä kantoja polttopuuksi. Parikin klapinmittaista pölkkyä tuli kannostaan.
Tuo olisi hyvä uhkaus. Mutta Venäjä saattaisi kostaa laittamalla öljy- ja kaasuhanat kiinni. Se olisi köyhälle Euroopalle kohtalokasta.
Mielenkiinnosta kysyn mehtäukolta. Kuinka kauan moton ketju kestää, jos ei kiveenosumia? Entä laippa? Kuinka paljon motteja, noin, yhdellä ketjulla tekee?
Tiedän yhden korpikuvion, joka oli aikoinaan sala-ojitettu. Jo manan maille mennyt metsäpomo kertoi, että pulavuosina korpi ojitettiin lapiotyönä kapeisiin ojiin. Ojat täytettiin risuilla ja ojista nousseet massat luotiin niiden päälle katteeksi. Nyt tuolla kuviolla kasvaa vanha lahoava koivikko jonka alla sakea nuori kuusitureikko. Koivikko on toista tai kolmatta puusukupolvea sala-ojituksen jälkeen.
Kokeneen arvio sahan kestosta on kohdillaan , noin. Ammattikäytössä sahalla suunnilleen vuosi sahattiin, sitten otettiin uusi. Konkelo on sahannut hiekkaisia puita tai kiviä, jos 15-20 bensalitran jälkeen ketju on vaihdettava. Se tietäisi, että ketju on sökö 2,5-3 päivän sahaamisen jälkeen. Väittäisin, että hyvin viilattu ketju on makeimmillaan tuon sahauskuurin jälkeen, edellyttäen tietenkin, että ei ole tökitty kiviin tai kaatovänkärin lippaan. Myös viilojen kulutus tuntuu kovalta suoritukselta. Riippuu tietenkin vähän mitä viiloja käyttää. Mahdollista, jos vanha sanonta pitää paikkansa: ” Joka uskoo Forssan naisiin ja Viijalan viiloihin, on mainoksen uhri”
Lämpimästi kannatettava ajatus se dronimuurin rakentaminen rajoille, ja riittävän korkea. Sen viereen tarvitaan vielä hävittäjämuuri, ja se vielä korkeampi. On muurareille töitä.
Mistä Motokuski tiedät, että se moska on POC. Voihan se olla myös TOC. Tai näiden yhdistelmä PocToc. Tai suhteiltaan TocPoc.
Eikös ensitieto ollut, että 12 minuuttia?
Täälläpäin turvesuot tehtiin ojitetuille puustoisille rämeille. Pohjakerroksista löytyi mahtavia liekopuita ja isoja kantoja. Eivät olleet koskaan olleet avovesiä tai rimpisoita, vaan vähitellen soistuneita metsiä. Näille turvesoille kosteikkojen tekeminen ei ole mitään ennallistamista. Onhan niitä tännekkin tehty muutamia. Ennallistamista olisi antaa metsän kasvaa niille takaisin, sillä metsiä ne ovat aikoinaan olleet. Ja näin on jo käynytkin, ilman muokkauskoneita, istutusputkia, taimilaatikoita ja siemenpulloja.
Tuskin kovin moni ainakaan maaseudulla sijoittaa. Kun Aamulehtikin tulee vasta iltapäivällä.