Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Varttihinnoitteluun siirtymisen jälkeen on ollut vähän trendinä, että joka toinen päivä kallista, joka toinen päivä halpaa. Siis vuoro päivin tuulee ja tyyntä. Samoin se, että tuntiin osuu aina yksi kallis vartti ja sitten taas yksi vähän halvempi. Tutkimattomia ovat tuulen Herran tiet.
Onko pohjoisen miehillä tietoa onko totta, että ns. Osaran aukoille istutetuissa männiköissä olisi kuulemma poikkeuksellisen paljon tyvitervastautia? Muistelen jostain lukeneeni, että näin olisi. Syyä liian eteläinen alkuperä. Kuulemma jouduttu uudistamaan etukynnessä tautisuuden vuoksi.
Iltalehti se vasta vasemmistoprobakandaa taitaa syytää. Väitti kirjoituksessaan Vietnamin tehneen sosialistiselta Venäjältä suurimman asekaupan vuosikausiin. Miten tämä on mahdollista? Voorumin oikeistolaiset sota-asiantuntijat ovat kertoneet varmana tietona Venäjän aseiden loppuneen jo vuosia sitten. Vanhoja Ladoja ja sontataikkojako Vietnamilaiset armeijalleen ostivat? Että kaikenlaista vasemmistolaista tietoa sitä lehtien sivuille päätyy. Muka asekauppoja Venäjän kanssa. Eikä vasemmistopunikkien Julkisen sanan neuvosto puutu asiaan mitenkään.
Keski-Suomen korkeilla vedenjakajaseudulla männystä saa 35 vuotiaana kahdesta puoleentoista kuiturankaa.
Jatkuuhan ne, kun ihmiset ei enää kuluta sisäfileeseen ja hävikkiruokaa jää entistä enemmän markettien hyllyihin. Ihmisten varovaista kuluttamista on taivasteltu ja sen vaikutusta kansantalouden jarruna päivitelty. Taitaa johtua se kulutuksen vähäisyys ennemmin siitä, että ihmisillä ei ole rahaa ostella, kuin varovaisuudesta ja säästäväisyydestä. Tutkimuslaitos Laboren tulokset kertoivat ainakin rahanpuutteesta tavallisten ihmisten osalta.
Poika lähti taas syyskuussa talveksi töihin Toscanaan. Ei ole lähettämiensä kuvien perusteella sielläkään maisemissa valittamista. Ainakaan sellaiselle, joka niissä viihtyy. Minä en viihtyisi. Ei ole kunnon korpikuusikoita mihin pääsee metänpeittoon.
Kärkkäisen tekstin allekirjoitan. Olen seurannut erään turvekankaan männynistutuksen kehitystä. Kuvio muokattiin syksyllä, istutettiin varhain seuraavana keväänä. Ensimmäisenä syksynä alalla oli metrinen hieskoivikko, taaja kuin ruispelto. Laitoin kuvion kuvion varhaisperkaukseen, vaikka viljelyaloille tehtiin onnistumisen kontrolli normaalisti kahden kasvukauden jälkeen. Kuvio varhaisperattiin seuraavana kesänä ja seuraavan kerran kolmivuotiaana. Hieskoivun kanssa sama tilanne kuin ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Taimista kehittyy tuollaisessa viidakossa rungoltaan hentoja rotanhäntiä, jotka lumi painaa nurin. Myös hirvituhojen kannalta on tärkeää saada mänty vapautettua varjostuksesta ajoissa. Tästä on Suorittava kirjoittanut toisaalla lukuisia kertoja.
Mitenkähän se on tuon starttirahan kanssa, kun ymmärsin vähän kysyjän tekstistä, että tuloa on muualtakin. Eikös starttiraha ole tarkoitettu kokoaikaiseksi yrittäjäksi alkavalle? Työttömälle tai työllistetylle, joka siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Olen tehnyt perheeseeni kuuluvien kahden, aikoinaan kolmen, yrittäjän laskutuksen, kirjanpidon ja veroilmoitukset. Kaikki yksinyrittäjiä. Ei se ole rakettitiedettä. Eri asia on sitten, kun alkaa olla monia työmiehiä yrityksessä ja investoinnit ovat miljoonaluokkaa, kuten esim. metsäkoneyrityksissä. Silloin saattaa pätevä kirjanpitäjä kaikki ”veronkierron” koukerot tuntien haukkua hintansa. Jos tärkein työkalu on lämpimät kädet, niin kirjanpito on yksinkertaista.
En ole mitenkään kovin ”väkivaltaisen” metsänhoidon kannattaja, mutta muokkauksen suhteen olen hyvinkin A.J.:n kannalla. Muokkaamattomuus on kuin rakentaisit talon kivijalalle, jossa joka toinen harkko on korvattu heinäpaalilla. Olen töissä istuttanut aikoinaan kuusta äestettyyn jälkeen. Kun vertaa kasvuunlähtöä kohomuokattuun istutukseen on ero huima. Äesjäljessä meni muutama vuosi kunnolliseen kasvuunlähtöön aina ensin juomiseen. Ilmeisesti kuusi kasvatti ensin kunnolliset juuret ja tiiviissä äesjäljessä se ei tapahtunut hetkessä. Kohomuokkauksessa mättäät ovat huolellisesti tehtynä kuin kompostikasoja. Ilmavia, lämpimiä ja ravinteet vapautuvat kuntaan lahotessa nopeasti. Mänty kyllä lähti äestetyssä jäljessä paremmin. Voi tehdä niin myös muokkaamattomassa istutuksessa. Istutus on vain paljon työläämpää. Männyn kasvupaikoilla kohomuokkauksessa saattaa tulla joskus myös kuivuus ongelmaksi. Vaikka sanotaankin, että mänty tarvitsee vettä ensimmäisen kerran Äänekosken sellukattilassa. Mehtäukon tavoin uskon ja epäilen, että kovin riuska kasvuunlähtö tuottaa hirville maukkaampia taimikoita kuin vähän hillitymmin kasvavat. Kukapa ei haluaisi popsia uunituoreen kaltaista pehmeää ja helstoa einestä mieluummin kuin jyrsiä vähän kuivakkaampaa muonaa.
Jos lannoitetuissa ja lannoittamattomissa taimissa on saman pituinen vuosikasvu, niin ei vastaa. Sen osaan sanoa.