Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Säilyisikö kaikki vanhat uudistamattomat metsäteollisuuden tehtaat Suomessa, jos työntekijät tekisivät työnsä ilmaiseksi? Esim. Äänekosken vanha vuosia entisellään ollutta vaneritehdasta ei olisi pelastanut ilmainenkaan työ. Samoin Takon tehdasta. Mahtava voima on ay-liikkeellä, jos se voi vaikuttaa maailmanmarkkinatilanteeseen. On erittäin lyhytnäköistä syyttää ay-liikettä kaikista teollisuuden ongelmista. Kateudestako nämä mielipiteet kumpuaa?
Vuoden keskilämpötila ei heitä kovinkaan paljon, vielä. Pakkaset ja helteet tasoittuvat aina jossain vaiheessa. Kerroin tuosta nuorimman poikani syntymävuodesta 1999. Huhtikuun puolessavälissä oli 20 asteen lämpötiloja. Juhannusviikolla nauhoitin leimikkoa isohkon järven rannalla. Järveltä kävi niin kylmä tuuli, että täytyi laittaa sadevaatteet päälle vaikka ei satanut.
Sama hyöty kuin männyn pystykarsinnasta. Mielen virkeyttä ja kuntoliikuntaa. Kaikki eivät ole henkisesti valmiita sauvakävelyyn. Laadusta ei makseta, ikävä kyllä.
Sukulaismies oli innokas koivunkasvattaja. Toistakymmentä hehtaaria istutti peltojaan raudukselle, pienen palan myös visakoivua. Jokakesäinen urakka hänellä oli koivujen pystykarsinta. Aloitti aina Juhannukselta ja jatkoi heinäkuun loppuun, karsi myös eläviä oksia. Leikkurilla nipisteli oksat poikki, ei koskaan sahannut. Kaksi kertaa on pellot nyt harvennettu, kasvamassa on huljakka koivikko. Viimeisen harvennuksen jälkeen kävin oikein tutkimassa pinoja. Ei niissä lahoa ollut normaalia peltokoivikkoa enempää.
Samat on mietteet. Ei ole kahta samanlaista kasvukautta eikä kahta samanlaista hehtaaria. Olen istuttanut keväällä rämepohjaisen turvekankaan männylle, syksyllä männyt on 20 senttisiä, ruishalmeen kaltainen hieskoivikko noin metristä. Seuraavana kesänä ero tuplaantuu. Männystä tulee tiheikössä hoikkia ruipeloita jotka lumi sitten painaa maanpintaan köynnöskasviksi. Ja maistuvat viiden vuoden odottelulla hirvillekkin. Mieluimmin vähän ennakkoa kuin vähänkään liian myöhään.
Kansallisooppera saa verovaroja yli 51 miljoonaa euroa vuosittain. Onneksi olen synnitön moiseen tuhlaukseen. En ole koskaan käynyt, enkä mene jos ei väkisin viedä. Teatterissakaan en ole vielä vieraillut.
Ja jos kaupatusta vanerista saa edes omansa pois. Tappiolla Pellos tuskin alkaa sorvaamaan varastojaan täyteen. Jos koivutukkiä tehtaalle ajetaan, kyllä toisesta päästä täytyy valmista tavaraa lähteä maailmalle. Nyt ei kannata tiedotteen mukaan lähettää.
Ei se pohjavesi sieltä syvyyksistä nouse. Pintaveden haihdunta vain pienenee ja jää korkeammalle.
UPM Pellos antoi tiedotteen 3.4. Syynä tuotannon pysäyttämiseen ja muutosneuvotteluihin ei tosiaankaan ollut puupula. Vaneria ei vain kannata nykyisillä hinnoilla sorvata. Havuvaneria tuotetaan pilkkahinnalla maailmalla ja korvaavia materiaaleja kehitetään ja on jo markkinoilla. Myös koivuvanerin menekki on heikkoa. Vuoristoneuvoksille sopii nykyiset lakot siis erittäin hyvin.
Työhönsä varsinaisia laumanvartijakoiria ei tarvitse kouluttaa, taipumus on niillä geeneissä. Sen sijaan melkoinen työmaa saattaa tulla kouluttaa iso, voimakas ja raisuotteinenkin koira olemaan ”ihmisiksi”. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä paimenet ovat aina liikkuneet koirineen vapaassa luonnossa, on koirista tuhatvuotiset kokemukset. Me olemme vielä koirien käytössä ja koulutuksessa aloittelijoita. Ja kuten Suorittava totesi, kaikista ei ole koirankouluttajaksi, ei minkään rotuisen eikä kokoisen. Jos luonto antaa periksi, koirasta eroon pääsy ei ole vaikeaa. Itse olen poistanut ei-toivottuja kotieläimiä paljon. Koiria ja kissoja pienoiskiväärinpanoksen hinnalla, hevosia ja nautaeläimiä haulikonpanoksen hinnalla.