Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Pistävä haju sianlihassa on juuri se sikalan haju, mikä minut saa pysymään kaukana sianlihasta. Kylällä oli aikoinaan kaksi sikalaa, sen mittapuun mukaan isoja. Lämpimässä kinkussa on juuri sama haju, kuin kylällä keväisin, kun nuo sikalat aloittivat lannanajon.
Oletteko syöneet hevosenlihaa? Olen syönyt paljonkin. Uunipaistina, purkitettuna ja kylmäsavustettuna. On kotonakasvatetuista parasta lihaa. Muotilihat kana ja kalkkuna huonointa.
Makarovin linjoilla riistanlihan kanssa. Hirvipaisti ei kaipaa kuin suolaa ja köntin voita. Sama kaiken riistan kanssa. Hirvi on napsinut kesän aikana yrteistä mausteet valmiiksi lihaansa. Lapsena tuli syötyä joskus keväthangilta otettua ”suojeluskunnan” luvalla ammuttua hirveä. On siinä silloin pihkaisempi aromi kuin syksyllä. Saatikka soittimelta otetussa metsossa. Aivan sama ero kuin syys ja kevät majavassa. Syksyllä pyydetty on erinomaista lihaa, keväällä siinä on vähän hapanneen haavankuoren aromi.
Kuinka pihkatappi poistat lehmänlihasta navetan hajun, ns. lehmän hengen. En ole sitä saanut lähtemään ja siksi en voi syödä lehmänlihaa. Kokatessa tuo löyhkä lyö nenään ja ruokahalu menee. Aivan sama kuin siankinkun kanssa. Kun avaat paistopussin juuri uunista otettuna, niin kyllä on selvä sianp…an haju.
Muovin kierrätys on tosiaan kierrätystä. Ainakin joku aika sitten oli. Suomessa kun ei synny vielä tarpeeksi esim. pakkausmuoveja, ne kuljetetaan Ruotsiin kierrätettäväksi. Sieltä muovi lähtee Eurooppaan, missä siitä valmistetaan mm. kukkaruukkuja ja viemäriputkia. Saa siinä broilerifilelaatikko kierrellä.
Kummallista, että vain Suomeen on rakennettu näitä toimivia ongelmajätteen polttolaitoksia. Vai onko Suomesta tullut maailman kaatopaikka? Samaan aikaan kuitenkin suomalaisille jätelait koko ajan kiristyvät, aivan perusjätteiden, kuten ruoantähteiden osalta. Kompostipoliisit kiertävät kylillä. Tänne tuodaan käsiteltäväksi Viron laitosten tuhkaa, joka sisältää vaarallisen määrän sinkkiä ja suoloja. Täällä se sirdotaan muuhun tuhkaan ennen kaatopaikalle toimittamista. Suomen luonto käsittelee nähtävästi nuo aineet tehokkaammin kuin Viron.
Myös puunhinnan ja korjuun suhteen.
Kysyin tuota samaa asiaa jo pari viikkoa sitten, mutta kukaan ei kommentoinut. Öljystä jalostetulla muovijätteellä kaikkine valmistamisineen, tuotteiden kuljetuksineen ja tänne laivuuneineen on varmasti isompi hiilijalanjälki kuin kivihiilellä. Suurin osa tänne rahdatusta jätteestä on varmasti muovia. Kastuneista pitsalaatikoista ja pahvisista lattemmukeista ei paljon energiaa lähde. Uskoisin Hell sinkiläisten tämän tietävän, mutta hiljaa ovat. Kotimaisen puun poltosta riittää parranpärinää.
Valopääpaneli. Anteeksi kirjoitusvirhe. Ymmärrän patteriauton patterin purkamisen, jos sitä käytetään vaikkapa sähkölämmitykseen kovilla pakkasilla, kun sähkö on kallista. Kuinka monta vuorokautta sillä akulla pitää sähkölämmitteisen talon sulana? Normaalien työkalujen käytössä on sama mitä sähkö maksaa. Kulutus on niin vähäistä.
En käytä puuta lämmityksen apuna, minä lämmitän sillä. Kiertovesipumppu vie sähköä n. 200 kWh vuodessa. Onko niin tehokkaita valoääpaneleja jotka tuottavat tuon vuodessa? Ja mitä ne maksavat? Kalliin patteriauton akkua ei kannata käyttää muuhun kuin ajamiseen. Jos tarvitsen porakonetta, rälläkkää tai muuta sähkölaitetta, tökkään töpselin pistorasiaan ja otan vattenfallia suoraan seinästä. Ei sitä kannata välivarastoida patteriauton akkuun. Jos olen sivistyksestä ja kulttuurista sivussa, niin nykyjään on hyviä akkukoneita tarjolla. Patteriautolla ei kuitenkaan uskalla sinne tarpeen ääreen ajaa.
A.J. sama asia kuin kerroit puoli tuntia sitten. Vain vähän pitempänä versiona. Meniköhän nyt perille? Onko tämä sitä tautofoniaa?
Ei ole ilmalämpöpumppuja jäähdyttämässä. Saman asian ajaa lämmittämätön vuolukivikasa tuvassa. Eikä ole patteriautoa. Eikä varastoakkuja. Käyttövesi lämpiää kesällä, kun vähän heittää risuja pannuhuoneen uuniin.