Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
No minun on sitten pankin tiskille turha havitella, kun ei ole passia. Passin puuttumisen takia ei taida olla enää muutakaan kansalaisluottamusta. Saatan olla vanhan ajan irtolainen. Antaisivatkohan anomuksesta edes jonkun virallisen oleskeluluvan?
Nettipankki ja pankkiautomaatti riittävät minulle. Eivät ole koskaan kysyneet sormenjälkien perään. Lähin pankkikonttori on niin kaukana, että sinne ei ole vielä niin tärkeää asiaa tullut, että olisi tullut lähdettyä käymään. Eikä sinne helpolla pääsekkään. Ajanvaraukset vie kuulemma viikkokausia.
No se ei kyllä ole vielä mitenkään hyvälaatuista vettä, jos Helsinkin juomaveden suutii.
Setä pohjoisesta ei antanut väärää todistusta. Sertifioinnin vuoksi tehtävät ”vesiensuojelutoimet” eivät merkitse mitään. Pelkkää silmänlumetta.
Ei ole Kalle minulla passia. Kun en poistu Keski-Suomen alueelta. Keväällä jouduin käymään Etelä-Savossa, mutta se meni kuulemma Schengen sopimuksen piikkiin.
Minulta ei ole koskaan otettu sormenjälkiä, ei ainakaan tietoisesti. Voi olla, että joku james bond on ne jostain huolto-aseman kahvimukista salaa napannut, mutta koskaan en ole painanut mustattuja sormia rekisteriin. Tuskin helposti saisikaan, niin ovat sormenpäät pihkan ja teräketjuöljyn syömät.
Vaikeaahan on puhua edes vaaleista tai äänestämisestä, jos aseistetut sotilaat tulevat hakemaan äänestämään ja on tiedossa, että vaaleihin kiinteästi liittyvä äänisalaisuus on olematon. Ei silloin ole kysymys vaaleista.
Tottakai ovat maakohtaisia, luulisin. Eihän Etelä-Amerikan plantaaseilta ja sademetsien kaskeamiselta voida vaatia läheskään niitä kriteereitä mitä vaikkapa Suomen metsiltä.
Jos säästöpuuryhmä jää pieneksi, vaikkapa kahteen runkoon, ja vesistön suojavyöhyke lipsahtaa kapeaksi, niin niistähän selviää tekemällä kirjallisen ilmoituksen korjaavasta toimenpiteestä. Ei aiheuta paljon työtä eikä kustannuksia ilmoittaa ja luvata, että näin ei toimita kuin vasta seuraavalla kerralla.
Niin, Motokuskin karttavihje lienee vain paperitietoa. Onhan kartanpiirtäjän helpompi vedellä ojat viivoittimella suoriksi kuin piirrellä yhtä kyytiä mutkia ja harpilla kaarroksia. Maastossakin suorat ojat vain optista harhaa.
Pieni kevennys raskaaseen aiheeseen. Ojia kaivoi tosi ammattimies. Ei mutkia, kaarroksia eikä kiemurtelua, viivasuoraa ojaa satoja metrejä. Kun häneltä kysyi kuinka tuo on mahdollista, vastasi, että helppoa. Kun saa ojan valmiiksi, niin ottaa kauhalla ojanpäästä kiinni ja kiristää ojan suoraksi.