Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Norjan kassilohi on syömäkelvotonta. Niin maultaan kuin asenteellisesti. Ei kelpaa kuin karhun houkutteluun ekoturistien kuvauskojuille. Mitähän ekologista on muuten norjalaisella kassilohella kainuulaisella suolla?
A.J. Kun pystyt suhtautumaan suhteellisen neutraalisti asioihin, niin kerrotko meille asenteellisessa paniikissa kieriskeleville kenen vaikutuksesta ja päätöksillä meille asetettiin päästölaskenta ja ilmastotavoitteet? Oliko Venäjän osuus näitä määrättäessä miten merkittävä?
Eikös ne jotain tuota, tosin vaikeasti pelkästään rahallista arvoa mitata. Tuottavat ainakin terveydenhoitoa, opetusta, tulipalonsammutusta, lainvalvontaa, rajavalvontaa ja varmoja, huolettomia rakennuslupia tuuriteollisuudelle.
Eukon, minulla ei ole varaa rouvaan, kanssa syötiin ulkona harva se ilta viime kesänä. Ei ollut tänä kesänä hyttysiä, niin oli hyvä ottaa iltapalaa omalla terassilla. Aivan pian on kavereiden vuoro. Alkaa hirvenmetsästys ja nuotiomakkaraa kuluu taas runsaasti. Eikös tuo täytä ulkona syömisen kriteerit.
Kummankin metsäsertifikaatin saa kaurapeltoonkin, jos maksaa tarpeeksi. Kuten eukaplantaasiinkin ja venäläiselle puulle.
Olet ollut onnekas Motokuski. Mutta jonkun on täytynyt myös hävitä. Minä tiedän mistä saa vielä paremman tuottoprosentin. Katiskan aineet maksaa n.50 €. Katiska kestää aktiivista pyyntiä kaksi vuotta, 25 € vuosi. Olen tänä kesänä saanut katiskalla osinkoa reilusti moninkertaisen määrän sijoitukseen verrattuna, hauki- ja ahvenfilettä kilotolkulla. Haukifile 24 € kilo, ahvenfile 37 € kilo. Pienet sintit olen päästänyt takaisin kasvamaan korkoa korolle.
Myös muuan Kai Mykkänen oli venäläisagenttina vaatimassa turpeen verotuksen muuttamista. Ja viimeisinä töinään lupasi ylileveät suojavyöhykkeet vesistöihin. Selvästi kostotoimenpide venäläisen puun tuonnin loppumiselle. Vai mitä?
Mitäpä jos maksettaisiin jokainen yhteiskunnalle oma osuutemme valtion velasta pois. Ja sanottaisiin poliitikoille, että enää ei sitten lisää velkaa oteta. En tosin usko, että valtio tähän menettelyyn suostuisi.
Minun ketjut ovat olleet ottavimmillaan noin puoleenväliin viilattuina. En ole insinööri, enkä osaa enkä välitäkkään laskeskella ” kallistuskulmia”. Mutta maalaisjärjellä ajateltuna hampaissa on silloin tilaa enemmän purulle ja se lähtee nohevammin saumasta pois. Ei ole ahdistamassa saumassa ketjua. Minun ketjuissa ottavuus ei ole koskaan ollut mieleinen tehtaan koneistuksen jäljiltä. Viilaan ketjun aina ennen ensimmäistäkään leikkausta. Bahcon viiloja käytän. Ammatikseni sahatessa jokaisella tai joka toisella tankilla, vähän sahattavasta puustosta ja vuodenajasta riippuen, kevyt sipaisu, jos ei ole kiviin tai muuhun kovempaan osunut. En ole sillä menetelmällä saanut ketjua vielä kolmessa päivässä loppumaan. Säätöhammastakin lasken aavistuksen heti uutena. Sulan puun aikaan enemmän, jäisen vähemmän.
Liito-oravia olen yrittänyt houkutella metsääni jättämällä joukon jättihaapoja rauhaan ja laittamalla muutamia pönttöjä. En ole vielä onnistunut. Ympärillä on niin paljon kovasti käsiteltyjä puunkasvatusalueita, että ei ole liituri vielä niitä ylittänyt.