Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kuinka mutkaisia ojia Kalle on kaivattanut? Entä kuinka olet koskikohdat, välillä piilopurona käynnit ja laajemmat suvannot toteuttanut?
Kannattaisikohan Suomenkin kokeilla samaa? Vaikka mielenkiinnosta. Seuraavien vaalien yhteydessä mielipideäänestys rantaruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten keskuudessa kumpaanko haluavat kuulua.
Puunmyyjän kannalta lienee aivan sama kumpaanko kuuluu, samanlaisia hössötyksiä kumpikin. Asiakkaathan näillä merkeillä haluavat ostaa ja maksaa sielunrauhaa itselleen. Fsc taitaa olla löysempi ja helpommin ostettavissa ( hiljaiseksi ). Sen osoittaa eucaplantaasien ja etenkin venäläisen puun kuuluminen siihen.
Kuusen istutusmäärät ampaisivat voimakkaaseen kasvuun 2010 luvun alussa. Kuinka ollakkaan, kuusitukin hinta ylitti tuolloin pysyvästi mäntytukin hinnan. Ja kuinka ollakkaan, hirvien määrä oli tuolloin puolitettu huippuvuosista.
Se oli vuosi sitten kesäkuussa. Etelä-Saksassa evakuoitiin yli 3000 ihmistä tulvien alta. 2021 Euroopassa kuoli lähes 400 tulvissa, Saksasakin 160.
Kun on rahaa, sitä on hauska käyttää ja rahoittaa hankkeita. Onhan yhdellä omistajalla harrastuksena suuremman luokan maanviljely ja jopa ravihevosten kasvattaminen, eikä mitään aisakellon puistajia, isinä maailman kalleimmat huippuoriit. Aika mielipuolisia harrastuksia nuokin.
Omakohtainen kokemus, jos sallitte. Otin aikoinaan leimikkoon ison rinteessä olevan kuusikuvion, avohakkuu. Ei nyt mitään vuoristoa, mutta näille seuduin kohtalainen mäki kuitenkin. Metsätie kulki mäen alla. Mäestä tien varresta oli jopa leikattu täytemaata läheiseen suonotkoon. Maa hyvin hienojakoista. Korjuu iski silmänsä kuvioon heti lomien jälkeen. Kesäkorjuukelpoinen ja kesäkorjattavasta kuusentukista oli täällä ainainen pula. Kuvio korjattiin ja ajettiin tienvarteen, osa tuohon multamonttuun, osa tien toiselle puolen. Ajokoneiden urat tulivat kohtisuoraan rinteen suuntaisesti. Varmaan kymmeniä kuormia. Syntyi aivan kohtalaiset ajourat. Tuli erittäin sateinen loppukesä ja syksy. Koneiden raiteita pitkin alkoi valumaan maamassoja täytemaamonttuun ja sen täytyttyä myös tielle. Puuston ollessa pystyssä lapiollistakaan ei ollut tullut monttuun saatikka tielle.
”Kaksi Vesternorrlannissa sattuneista pahimmista onnettomuuksista sattui alueella, missä oli tehty laajoja avohakkuuta”.
Eli päätelmä on tietenkin, että rankkasateet satoivat piruuttaan alueille, missä oli tehty laajoja avohakkuita.
Kyllä. Kuten jo kesällä kirjoitin, minua ei kiinnosta poki eikä dokit sen kummemmin kuin gramman tarkkuudella tulevat typet ja fosforit. Minua kiinnostaa lapsuuden uimarantojen katoaminen ja sellaisten lahtien muuttuminen soutuveneellä kulkemattomiksi, missä lapsena uitiin, kalasteltiin ja soudeltiin. Mikä on lahdenpohjiin ilmestyneiden ojitusalueiden syy-yhteys näihin ilmiöihin. Ojien ilmestyttyä käynnistyi tapahtumat, jotka muuttivat matalat lahdet perusteellisesti. Tätä ennen samaiset vedet olivat pysyneet lähes muuttumattomina, en nyt uskalla sanoa tuhansia vuosia, mutta kuitenkin niin kauan kuin perimätieto kantaa.
Ruotsin metsähallitus on varoittanut useina vuosina avohakkuiden vaikutuksesta infraan herkillä alueilla, kertoo viraston maaperäasiantuntija. Samoin Ruotsin liikennelaitos ja Geologinen instituutti. Kai nämä varoitukset jotain yhteyttä osoittavat. Miten on, olisiko Ylen pitänyt jättää ruotsalaisten uutinen julkaisematta, ettei vain Suomen metsätalous syyllisty?