Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Katsoin aamulla ohjelman Tauno Matomäestä. Torpparin pojan tiestä insinööriksi, Rauma Repolan pääjohtajaksi ja Suomen keskeiseksi talousvaikuttajaksi. Ennen pääjohtajuuttaan hän kävi kauppaa sekä Neuvostoliiton että länsimaiden kanssa. Neuvostoliiton kaupasta hän totesi, että sen varassa Suomi nousi sille tasolle mitä se parhaimmillaan oli. Neuvostoliitosta hän sanoi, että siellä kansa tarvitsee kuria ja kurjuutta. Jeltsinin aikana kansa sai maistaa aavistuksen demokratiaa. Hänen mukaansa se kokemus oli sen kaltainen että varmaan menee jokunen sata vuotta ennenkuin demokratia nostaa taas siellä päätään. Hänelle oli pääjohtajaksi noustuaan vaikeaa siirtyä Porista Helsinkiin. Hän sanoi yllättyneensä kuinka vaikeaa Helsingin pään herroille oli työnteko. Ja kuinka mahdottomalta näistä tuntui kävellä tehdashallin läpi ja keskustella työntekijöiden kanssa tuotantoon liittyvistä asioista. Hän myös moitiskeli kuinka ohuen narun varassa suuret yritykset ovat enää kiinni suomalaisuudessa. Omistajat ovat pääosin ulkomaisia, johtajissa on yhä enemmän ulkomaisia, johtokuntiin otetaan yhä enemmän ulkomaisia jne. Hänen mielestään yritysten pitäisi pysyä vankemmin suomalaisina.
P.S. Matomäki kertoi, että kun hän oli neuvottelemassa Jaakko Lassilan kanssa Kopin ja Sypin yhdistämisestä, vahtimestari ryntäsi sisään ja kehotti avaamaan tv:n, herrat olivat kuulemma uutisissa. Lassila oli tähän todennut: me emme katso uutisia, me teemme niitä.
Minulla on pienoinen ”puulajipuisto”. Olen polttanut kaikenlaisia puulajeja, kun olen sitä vähän saneerannut. Huonointa polttopuuta on terijoensalava ja kontortamänty. Paljonkaan parempia eivät ole sembra ja palsamipihta. Tuhkaa tulee suunnilleen saman verran kuin laitat puita pesään. Ja mittarit nousee laiskasti. Normaaleista puista ”äkäisintä” on pihlaja, sille ei pärjää kuin vanha omenapuu. Koivulla on kova maine, mutta on paha nokeamaan ja pikeämään. Koivu täytyisi kuoria, niin ei olisi tätä ongelmaa. Saman arvoista on tukkikokoinen tuomi ja vanha rungolliseksi kasvanut syreeni. Syksyllä syöksyvirtaus osui kohdalle ja runnoi puita. Ensi talvena pääsen kokeilemaan polttopuuna tukkikokoista saarnea ja kynäjalavaa. Kumpaistakin lajia rojahti runko nurin, läpimitta noin 30 senttiä.
Hakkeena en ole polttanut. Mutta erinomaista polttopuuta klapeina. Ei nokea eikä pikeä niin kuin koivu. Eikä lämpöarvossa ole käytännön eroa. Jos otat tuhat kiloa kumpaakin, sama määrä lähtee energiaa. Tuhannen kilon haapakasa on vain ulkomitoiltaan isompi kuin vastaava koivusta tehty. Ja klapeiksi keväällä tehtynä kuivuu kesän aikana niin kuin muukin puu. On vanha sanonta: kahdesta on vaikea päästä eroon, ilkeästä akasta ja haapaisesta aidaksesta. Jos maakosketusta ei ole, säilyy paremmin kuin koivu.
Missä Sipilän hallitus onnistui?
Raipe 52. Olin pitkään mukana kunnallispolitiikassa. Siellä joutui setvimään monenlaisia asioita, niin kunnan työntekijöiden työelämään kuin päätöksentekoon liittyviä. Huomasin tuolloin jo alkutaipaleella, että missä kaksi tai useampi nainen kokoontuu, siellä ei ole riita kaukana. Ja poliittisella suuntautumisella ei tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Kohtuutomiahan uutisten painotukset on. Kyllä maailman vapaimmassa maassa täytyykin saada teloittaa omaa väkeä vapaasti päähän ampumalla. Etenkin jos kuvaavat puhelimella viranomaisia.
Mitkä ihmeen markkinat? Että loppuuko leipä vai makkara kaupasta ensin? Vai mitä Tolopainen tarkoitti syöksykierteellä?
Riippuu siitä kuka luvalle hakee jatkoa tai uusii säiliöitä. Riittävän suuret ja varakkaat kauppaketjut saavat luvat ja uusinnat ilman muuta. Tuskin pohjoisessa Kesi-Suomessa järveen rakennetulla isolla huolto-asemalla on vaikeuksia lupien ja uusimisien kanssa. On sen verran iso ketju takana. Teboilille olisi jo tullut lähtö.
Mitäpä niillä poltto-aineletkuilla, tärkeintä, että viisastenkerho säilyy. Tulee maailman asiat järjesteltyä. Ilman valitusoikeutta.
No se ei ole kyllä vielä mitään, jos on kurmuuttanut Euroopan johtajia enemmän. He kun eivät ole saaneet vielä muuta aikaan kuin että kauppaa on käyty Venäjän kanssa rahallisesti paljon enemmän kuin Ukrainaa on autettu. Muka kaupparajoituksia Venäjälle. Ja katin kontit. Sulka Trumpetin hatussa on korkeintaan hento untuva.
Eipä tule. Kylällä on ruokakauppa, mutta ei polttoaineen myyntiä. Taloudellisemmalla kalustolla ei ole minulle mitään käyttöä, paitsi tankkausreissuilla. Reilun kympin sataselle minun nelivetoni ovat aina syöneet. Ei ole vielä tullut vastaan näitä 4,1 litraa kuluttavia. Mutta onneksi vielä dieseliä myyvät. Täytyy pääomakuluissa säästää sen minkä kulutuksessa häviää. Siksi autoni saavat maksaa 3 500- 4 000 euroa korkeintaan. Vaimo osti 2,5 vuotta sitten vanhan pienen italialaisen, hinta 400 euroa. Kaksi kertaa on katsastanut. Syksyllä joutui käyttämään uusinnassa, kun käsijarrua täytyi kiristää. Ei muuta vikaa vielä ole ilmennyt. Yrittäjänä pärjännyt kilpailutuksessa hyvin, kun ei tarvitse hinnoitella kymmenientuhansien autonkuoletuksia tuntitaksaan.