Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset

Tämä vain ”rintafileet” käyttävä metsästäjäkunta on valitettavasti vallitseva nykyjään. Erään metsästäjien majoittamista tekevän henkilön mukaan. Vuokrakämpän roskiksesta löytyy kuulemma näitä kanalintujen raiskioita yhä useammin. Muutenkin nykyajan metsästäjille tuntuu metelinpito olevan tärkeämpää kuin saalis ja sen hyödyntäminen. Poikkeuksetta metsistä kuuluu kolmen puoliautomaatilla sutaistun laukauksen sarjoja. Olen metsästänyt yli 50 vuotta ja voin kyllä sanoa, että useimmiten ensimmäinen laukaus ratkaisee pelin. Kaksi seuraavaa ovat jo hätävarjelun liioittelua. Tai halua pitää meteliä yllä.

Totuus pitääkin sanoa, se on selvää. Mutta kyllä totuus on myös se, että metsästäjillä, ainakin osalla heistä, on ollut näissä asioissa lievä kiristämisen mentaliteetti päällä. Jos ei saada petolupia, etenkin karhulupia, me emme suorita SRVA-toimintaa emmekä metsästä hirviä. Me ei leikitä enää sun kaa. Se jos mikä on vastakkainasettelua. En ole koskaan väittänyt, etteikö jossain ole susia. Ja siellä on pelattava koirien kanssa varovasti. Meillä päin ei ole susia. Ja mielipiteestäni, että metsästämme koirillamme normaalisti, olen nyt saanut paheksuvaa palautetta. Poikani erinomainen koira oli maastossa kaikkiaan 13 syksyä. Eikä tullut susien syömäksi, ei edes uhatuksi. Kerran otti ahman kanssa yhteen. Tuli muutamalla satasella tikkejä ja parin viikon antibioottikuuri. Kun ne oli syöty, taas mentiin.

Poliitikkojen lausuntoja seuraavat muutkin kuin kotimaiset kuluttajat ja sijoittajat. Ylilyövillä lausunnoilla  saatetaan rauhoittamiseen sijaan tehdä heille karhunpalvelus. Kukaan ei uskallakkaan enää sijoittaa eikä kuluttaa. Varustaudutaan kaikkein pahimpaan. Presidenttimme ja ulkoministerimme ovat olleet ensimmäisenä paikalla jakamassa viisaita neuvoja maailmalla palavereissa. Ja varsin kärkeviä sellaisia.

Vastakkainasettelustahan nämä keskustelut ovat lähteneet. Muistelisin, että Suorittavakin kovasti uhosi sen puolesta, että susille syötettäisiin aina tavattaessa ”Vihtavuoren kuivamuonaa”. Sitten metsästäjien keskuudessa lähti kapina SRVA-toiminnan lopettamiseksi. Nyt lietsotaan jättämään hirvet metsästämättä, jos ei saada metsästää petoja. Ei kovin hyvää mainosta metsästäjiltä muutenkin monenlaisten arvostelujen sävyttämään metsästyskeskusteluun. Asetelmat eivät muutu vastakkainasettelulla, eivät etenkään uhoamalla. Ja kovimmilla uhoajilla ei taida olla edes itsellä koiraa eikä itse vieläpä osallistuta koko metsästykseen, mutta kovasti otetaan kantaa toisten koirien puolesta. Onkohan toisten koirat keppihevosena tai aasinsiltana jollekkin toiselle asialle? Reilun kaksi viikkoa on saanut kouluttaa nyt koiria. Täällä näkyy viikonloppuisin olevan kymmenkunta koiraa maastossa, kaikkia en näe, joten luultavasti paljon enemmän. Syksyisin kaikki hirvenmetsästys tapahtuu koirilla. Vielä koskaan ei ole yksikään koira joutunut suden tappamaksi. En tiedä saavutettaisiinko myötätuntolakolla mitään.

Koiria ei tarkoituksella susille syötettä. Mutta läheskään jokaisessa metsäpuskassa ei ole susi koiraa odottamassa, ei edes jokaisessa kunnassa. Paljon enemmän minulla on huoli koirien selviämisestä liikenteen jaloissa. Heikkoihin jäihin on kuollut kaksi koiraa peräkkäisinä syksyinä ja kolme läheltä piti tilannetta oli viime syksynä. En ole vielä koskaan kuullut, että heikkojäisinä syksyinä hirvenmetsästys lopetettaisiin. Täytyy liikkua metsästysalueella ahkerasti tekemässä havaintoja hirvistä niin kuin muustakin luonnosta. Kun lumi tulee maahan, susikaan ei voi liikkua jälkiä jättämättä. Nykyjään on niin tiheä metsätieverkosto, että sudet eivät voi viikkokausia lymyillä teitä ylittämättä. Eihän mistään tule mitään, jos kaikkia uhkia aletaan etukäteen sairastamaan, varmuuden vuoksi. Ei silloin uskalla lähteä töihinkään liikenneonnettomuuden pelossa. Kotiinsakin on moni isäntä niinkuin koirakin kuollut.

Suomen koirista valtaosalle susi ei ole minkäänlainen uhka. Riskiryhmään kuuluvat itsenäisesti työskentelevät metsästyskoirat. Ja ne ovat selvästi vähemmistönä.