Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä Pohjolan kanssa oli Nordea Corporaten katsaus 1/ 2024.
Talouskasvun hidasteena ovat olleet kannattamattomat tai huonosti tuottavat yritykset. Niitä ovat auttaneet matala korkokanta ja heikko palkkakehitys. Nämä ovat estäneet yrityskentässä ns. ”luovan tuhon”. Heikosti tuottavat yritykset eivät ole uudistuneet tuottavammilla.
Ei kannata taimea katkaista, ainakaan viljelytaimea. Ja jos tarkkaa työtä tehdään, pitkän vavan ”tyhmemmässä päässä” on aina välillä tarve tarkastaa kuuluuko kohde varmasti koe-alaan. Jos pikkutaimien tiheyttä mitataan, saattaa joku taimi jäädä huomaamatta riisukasan tai muokkausmättään taakse. Lähes kuusimetrinen vapa on jo niin pitkä ruotama, että tarkistamiselle tulee tarvetta. Kun pitää naulassa kiinni olevaa vapaa puolivälistä kiinni ja kiertää koe-alaa, kaikki piilottelijatkin tulevat laskettua paremmin.
Seurasin taimien menestymistä eri viljelytavoilla kahtena kasvukautena, istutuskesä ja sitä seuraavana, samoilta merkityiltä koealoilta. Siinä ei niveliä vielä vapaan tarvittu. Tolpaksi ei tarvita mitään puhelinpylvään pätkää. Metrinen sopivan jäykkä rimanpätkä riittää. Ei paljon kuljetuksessa haittaa. Pystyyn nostelua varten on rakennettavissa hyvin yksinkertainen nivel. Vaikkapa narusta tms.
Napaan kai se useimmiten tuetaan. Miksei lonkkaankin. Lonkkia on tosin hyvinkin eri levyisiä ja siten virhe kasvaa. Meikäläisen n:o 46 kokoisilla Kontioilla metsämaastossa paikallaankin ympyrää tepattaessa saattaa virhe olla herkästi puoli metriä. Ja jos kerran mittaamaan lähdetään, olen Panun kanssa samaa mieltä. Silloin mitataan, ei arvioida lonkalta.
Mitenkäs se näin päin yks’kaks muljahti. Että hakkuita vähentämällä saadaankin lisää hiilinieluja. Eikös tähän asti hakkuita lisäämällä niitä ole saatu. Ja suojelualueethan ovat olleet kärjessä hiilinielujen vähentäjinä.
Olen ikäni tehnyt palkkatyötä, 15 vuotiaasta alkaen. Siinä ohessa olen tehnyt pienimuotoista yritystoimintaa kolmella eri toimialalla. Kaksi niistä on ollut yksinyrittäjyyttä, kolmannessa myös jonkun verran työllistämistä. Pientä, mutta ly-tunnuksella ja alv-velvollisena. Kuitenkin varmaan 80 % ansioistani on tullut palkkatyöstä, koko työuran aikana. Tuohon siteeraamasi lauseeseen yritin referoida palstan taloustietäjien näkemyksiä työntekijöistä. Näin he ovat valistaneet. Palkkatyöntekijä ahneine ammattiliittoineen on kaiken pahan alku. Ehkäpä siihen lurahti vähän sarkasmia mukaan. Mutta näin olen oppinut etenkin Kurjen, Tolopaisen ja Kehvelinkin talousopeista. Töissä ollaan vain lomailemassa maailman kalleimmalla palkalla.
Mehtäukko on oikeassa siinä, että kokenut metsänkävijä näkee pers’silmälläkin onko tiheys riittävän oikea. Hiuksia on turha halkoa, kahta samanlaista aaria kun metsästä on hankala löytää. Mutta jos niitä hiuksia on tarve halkoa niin minä tein seuraavasti: Tein AMK opinnäytetyön aiheesta, jossa tarvittiin jo vähän hiustenhalkomista tiheyden mittaamisessa. Ostin 6 metrin onkivavan, porasin siihen reijän kärjestä 564 cm päähän. Sitten teroitettu tolppa, jonka päähän naula. Tolppa tukevasti maahan, vapa reijästä naulaan ja pyörimään koe-alaa. Ei tehnyt mahanrellukan eikä navan etäisyys keskipisteestä virhettä mittaustulokseen.
Valtio omistaa Fingridistä yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ( valtio ) kanssa yli 53 %, äänivallasta yli 70 %. Rahoitus tulee velkakirjalainoista ja Euroopan ja Pohjoismaiden investointipankkien lainoista. Eikö rahoitusta silloin tule myös periaatteessa pääomistajan pussista? Kuka vastaa suurimmasta osasta lainoista, jos yhtiö karahtaakin jostain syystä kiville?
Mehtäukko on oikeilla jäljillä. Mutta älä ole liian pitkään passissa, ettei mene liittosi karille, kuten Uutta näkemystä metsästykseen -palstalla varoitettiin. Eilen illalla hirvikoiranpentu innostui nyysäämään hirvenjälkiä ja -makuuksia. Sain vasta pimeällä vähän vaille kymmeneltä pois. Keräsin vaimollle odotellessa puolukoita.
Se, että sama työtulos saadaan tehtyä pienemmällä työn / energiankulutuksella on tuottavuuden kasvua ja kehitystä.
Ei se niin yksinkertaisesti mene. Kuvaamasi prosessi on työn rationalisointia. Talouskasvu ja kehitys on sitä, että työllä tehdään entistä kehittyneempiä ja arvokkaampia tuotteita. Vertaa Nokian kumikenkä-aika ja kännykkä-aika.
Eli poistetaan vesistöjen suojavyöhykkeet. Ei niissä paljon enää kaventamista ole. Eikös Kainuussa näihin jo isketty? Poistetaanko kolmen säästöpuun ryhmästä yksi vai kaksi runkoa? Ilmeisesti yksi. Jos kaksi poistetaan, sitä ei enää voi kutsua ryhmäksi. Vähän hapuiluksi ja hortoiluksi menee nämä konstit. Mutta kertymää tietenkin tulee, kun hakataan sille yhdelle korjatulle säästöpuulle tienvarteen ”riittävän” kokoinen laani.