Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Eipä nuo Luken laskelmat oikein hiilensitomisesta vakuuta. Yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa hiilensitomisesta eikä suojelusta. Ja mikä tärkeintä, poliitikoilla ei ole haluja maksaa. On paljon kunniakkaampaa maksaa liiallisista hiilipäästöistä ulkomaisille toimijoille sakkomaksuja kuin kotimaan metsänomistajille. Kotimaassa maksut menisivät pääosin geopoliittisesti väärille alueille.
Sellufirmoille on sama minkä kokoista puuta kattilaan työntävät. Menihän tässä joku vuosi sitten sellun huippuhinnan aikana tukkileimikoista kaikki tavara samaan kasaan ja selluksi. Oikeastaan on parempi mitä järeämpää. Sahauskelvottomasta järeästä puusta tulee sellua. Mutta korjuuketjuille harvennukset ovat riesa. Ja tähän on yritetty saada parannusta metsänhoito-ohjeilla. Puutahan tulee kasvattaa korjuun näkökulmasta, ei puuston luontaisen dynamiikan mukaan.
Luken tutkimuksethan osoittavat, että suomalaisesta puustosta ei ole hiilensitojaksi. Kasvatetaan puuta vain teollisuuden tarpeisiin ja koneellisen korjuun etu mielessä.
Ne seurat ja Rhy:t, joita tunnen, ovat jo ”palkanneet” johtokuntiin pelkkiä metsänomistajia. On seuroja, joihinka pääsee vain metsänomistajia. Poikani asui vakituisesti samalla kylällä vuodesta 2008 tähän kesään. Laittoi kymmenkunta vuotta sitten jäsenhakemuksen kylän seuraan. Vastaus oli: ” Ei tule kuuloonkaan”. Kun ei ollut muuta kuin kolmen hehtaarin omakotitalotontti. On toki jo kahden seuran jäseneksi kelvannut.
Suorittavan ja A.J:n kommenteista käy ilmi harvennusten ongelmakenttä. Tilat ja kuviot pieniä. Puusto pientä tai hakkuukelvotonta. Pienillä kuvioilla isoilla koneilla haevennuksilla kuviosta puolet tuhlaantuu ajouriin ja niiden risteyksiin. Ostajalle harvennukset vastenmielisiä, korkeintaan yksi harvennuskerta mieluisin. Ensiharvennukset ostajalle ja tekijälle vähän kuin pas…an syöntiin käskisi. Sahat ostaneet ja maksaneet raaka-aineestaan tähän asti pelkän läpimitan mukaan, laadusta ei ole lisäeuroja ropissut. Eikös palstalla joku kokenut kirjoittaja kannustanut kovasti harvassa kasvatukseen, V-M Julkunen, vai mikä hänen nimensä olikaan?
Tottakai harvennus kuuluu puunkasvatuksen vaiheisiin, mutta koneelliselle korjuulle on pelkkä riesa. Kuten Kokenut sanoi, nykyiset metsänhoitosuositukset tähtäävät koneellisen korjuun kannattavuuteen. Puuston ja metsänomistajan mielipiteillä ohjeissa ei oikeastaan ole jalansijaa. Miksi asiaa ei viedä perille asti? Istutustiheys kuusella 400, männyllä 500. Tehokas raivaus ja lannoitus. Puusto avohakkuu mitoissa alle 40 vuodessa. Oksamassaa tarvitaan puunkasvuun ja energiaksikin sitä kertyisi enemmän. Koneyrittäjä ei tarvitsisi tehdä huonoa tulosta harvennuksilta ja metsänomistajan ei tarvitsisi harmitella leveitä ajouria.
Ei kysymys ole luotettavuudesta, vaan siitä kummallako on trendikkäämpää mitata. Kepit joutavat Metsämuseoon. Niillä on noloa mitata. Yksin metsässä voi itseään kunnioittamaton vielä sillä mitata, etenkin jos on tarvetta saada tarkka mittaustulos. Lisäksi neljän metrin keppiä on tympeää käsitellä yhdellä kädellä. Toisessa kädessä kun on oltava se puhelin.
Miksi konemiehiä kiusataan harvennushakkuilla. Puun on pientä tai hakkuukelvotonta, kertymää ei tule ja kaikki osapuolet päätyvät tappiolle. Istutetaan kuusta 400 tainta hehtaarille, mäntyä 500. Kuusiuskova kertoi toisaalla huikeista kasvuista alle 40 vuodessa, puusto helposti avohakkuu mitoissa. Raivataan tuohon tiheyteen istutetut puustot tehokkaasti ja nautitaan kaikille osapuolille kannattavasta lopputuloksestsa. Koneyrittäjät voivat keskittyä vain riittävän isoon avohakkuukalustoon, valmistajat voivat suunnitella ja tuottaa entistä isompia koneita.
Miksi konemiehiä täytyy kiusata harvennushakkuilla? Puuta on liikaa tai liian vähän, puu on liian pientä ja kertymää ei tule. Miksi istutetaan ylimääräisiä puita riukuuntumaan? Istutetaan kuusta 400 tainta ja mäntyä 500 runkoa hehtaarille, raivataan tehokkaasti, niin alle 40 vuodessa päästään Kuusiuskovan puun mitoihin ja määriin. Vältetään turha ja ketään hyödyttämätön räpeltäminen harvennuksilla. Päästään hakkaamaan pelkkiä avohakkuita.
Ei tarvitse pilkkoa sahaa letunvaihdon takia.
Ok. Niin se voi olla. Maalaispoikien taistelulajiksi jää siis perinteinen miinanpolkeminen. Heitäkin vielä sentään tarvitaan. Eivät jouda vielä vapautettavaksi asuinpaikkansa perusteella vaikka eivät pelimiehiä olekkaan.