Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Täällä askarrellaan maailman pelastamiseksi tuulitötteröiden, akkukasojen ja sähkökattiloiden kanssa. Maailman väkirikkain valtio satsaa tosissaan kivihiileen. Viime vuonna kivihiilen käyttö lisääntyi 7 %, tavoite vuoteen 2030 on lisätä hiilen polttoa 42 %. Intia on varannut tukea 1 miljardin siirtymiseen öljystä kivihiilen. Lisäksi kivihiilen avokaivoksilla tulipalot ovat hyvin tavallisia. Kivihiiltä palaa taivaan tuuliin huomattavia määriä omia aikojaan. No, palakoon. Onneksi Suomi kielsi turpeen käytön, niin intialaiset voivat satsata kivihiilen polttoon.
Yhtiöiden vuoristoneuvokset ovat MJO:n kanssa samaa mieltä. Ainakin MT:ssä ruotiessaan ankeaa tilannetta. Kotimaiset ja ruotsalaiset yhtiöt. Mainitsivat syinä sellun ylitarjonta, maailmanmarkkinatilanne, valuuttakurssit ja raaka-aineen sietämättömän kova hinta.
Olen saanut siinä asiassa hyvää tukiopetusta palstan pikkuporvareilta. Vai eikö ole tullut selväksi, että palkat ovat suurin syy metsäteollisuuden huonoon aikaan?
Urakointisopimukset näyttäisivät olevan tapauskohtaisia ja joka yrittäjällä ilmeisesti omanlaisensa. Niin monenlaisissa kohteissa näkyy suosituilla videoilla koneet työskentelevän. Ilmeisesti tuo ”keppihelvetti” kohdekin oli sen yrittäjän sopimuksen mukainen koska koneet olivat työmaalla. Monta vastaavaa kohdetta löytyy. Yrittäjä ja kuskiko vain keskustelevat keskenään kohteen soveltuvuudesta? Luulisi, että kohteen puut ostaneella osapuolellakin olisi jotain sanottavaa. Se tahohan kuitenkin maksaa palkan yrittäjälle. Vai onko koneyrittäjillä niin voimakas ay-liike että he voivat lakkoilla milloin tahansa, jos annettu työ ei miellytä.
A.J. mehtäukko tarkoittaa sitä, että hyvänä aikana palkkoja laskettaisiin vähemmän, huonona aikana enemmän. Ei pikkuporvarit voi hyväksyä palkankorotuksia minkäänlaisena aikana.
kuljettajan motivaatiokin säilyy vain, jos toimintaympäristö on kunnossa
En tunne koneurakoinnin sopimuksia. Siksi kysynkin, kuinka tarkasti niissä määritellään milloin toimintaympäristö on kunnossa? Onko määritelmä kuljettajakohtainen? Toinenhan voi haluta hakata vain aukkoja, toisen motivaatio säilyy paremmin harvennuksilla. Jos metsänomistaja on hutiloinut taimikonhoidossa, onko konekuskilla oikeus sopimuksen mukaan hutiloida kohteella? (kaiken eniten huomautuksia). Olen vienyt vuosien varrella monenlaisia autonromuja korjaamolle ja pyytänyt laittamaan ne katsastuskuntoon. Koskaan ei ole tullut kysyttyä riittääkö korjaajan motivaatio ottaa työ vastaan. Ovat paikanneet ruostevauriot ja vaihtaneet kuluneet nivelet. Koskaan ei lopputulos ole jäänyt heidän työstään ja motivaatiostaan kiinni. Mikä on se standardi kuinka metsiä tulee omistajan kasvattaa ja mikä on oltava lopputulos? Tulee joskus väkisinkin tunne näitä juttuja lukiessa, että omistajan on kasvatettava puustoaan koneurakoinnin ehdoilla, ei metsän eikä oman mieltymyksensä ehdoilla. Ja mikä kelpaa puunostajalle, koneurakoitsijan palkan maksajalle, ei välttämättä kelpaakaan koneurakoitsijalle. En tunne oikein monta vastaavaa yrittämisen alaa.
Ei kun nippu-uittona Islantiin. Mediaanipalkka on Islannissa tosin 5000 €. Sellunkeittäjät saisivat siellä varmaankin vähän parempaa palkkaa kuin Suomessa.
En tunne Storan toimistoverkostoa. Vien aloitteen laatikkoon, jos laitat toimistojen osoitteet. Löytyisiköhän joku sivupiste sieltä raakkujoelta?
Suomalaisen metsäteollisuuden kannattaisi siis siirtyä Islantiin.
Islannissa on lampaita enemmän kuin ihmisiä. Kolmannes vientituloista tulee kalasta. Kumpikin tuotteita, joiden parissa työskenteleviä Suomessa halveksitaan ja niillä on lähes mahdoton tulla toimeen. Kuitenkin Islanti on korkean tulotason maa. Alumiinin tuotanto on myös merkittävä tulonlähde. Bauksiitti tuodaan Islantiin ulkomailta, mutta sitä kannattaa jalostaa, koska vesivoimalla ja maalämmöllä tuotettu sähkö on edullista. Islanti selvisi finanssikriisistä ja pankkien kaatumisesta varsin nopeasti. Tässä auttoi oma valuutta, joka devalvoitui voimakkaasti.