Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Onko siinä betonissa raudoitukset mukana?
RölliRane. A.j:n luvuista näkee, että Etelä-Suomen 6 %:n suojellusta pinta-alasta metsämaata on alle puolet.
Storalla en ole ollut töissä eläissäni päivääkään.
Tiedätkö paljonko on Helsingissä suojeltua metsää? Sitä on n. 600 ha. Lisäksi on suojeltu lintuvesiä, saaria ja geologisesti arvokkaita alueita. Suojellut 600 metsähehtaaria ovat n. puolet Pyhä-Häkin kansallispuistosta.
RölliRane. Paljonko tuosta 5,4 % oli Etelä-Suomessa?
Mistä kokonaiskustannukset muodostuvat? Ei kai siihen vaikuta pelkästään palkkakustannukset? Ainakin toissa viikon MT:ssä kaksi ruotsalaisyhtiötä luetteli muita syitä. En huomannut, että olisivat puhuneet palkoista mitään.
Ovatko palkkakustannukset Ruotsissakin syynä?
Selvitäppä RölliRane itsellesi vaikkapa tuosta Luken julkaisusta paljonko kasvullista metsämaata on suojeltu. Siis metsää, ei avosoita ja kitumaita mukaan lukien.
Suomen sietämättömän palkkakulut täytyisi saada samalle tasolle kuin Uruguayn sellutehtaissa. Siellähän keskituloisen tulot ovat 1000-1700 dollaria kuussa. Sellutyöntekijät ovat siellä varmaankin lähes keskituloisia. Elinkustannukset voivat olla Uruguaissa hieman pienemmät, mutta syököön Suomen sellunkeittäjät tuotettaan. Sitähän syötettiin pula-aikana hevosillekkin.
Suomen jäljellä olevat metsät, vähän yli 2%, voivat hyvin, koska ne ovat toiminnan ulkopuolella. Puuntuotantoalueetkin voivat kohtalaisen hyvin, mutta niillä on eri tavoite kuin metsillä. Metsiä ne eivät ole. Metsien monimuotoisuus on häviämässä.
Näenhän minä sen politiikan. Apli sen sanoi, puusta on voittoa tuottavien yritysten varaa maksaa, työstä ei. Paperi- ja sellumiehille vain Etelä-Amerikan palkat, olisiko 1000 € kuukaudessa.
Niinhän minä sanoinkin. Pääjohtajien 6,5 miljoonan vuosipalkkiot sen sijaan pitäisi tuplata, etteivät muuta ulkomaille.